Cuauhtémoc: viimeinen Asteekkikeisari

Cuauhtémoc, vaikka hänet murhattiin tappiossa, jätti hän perinnön viimeisenä Asteekkikeisarina, joka johti Tenochtitlania puolustautuen Hernán Cortésia ja espanjalaisia valloittajia vastaan. Nuori soturi valittiin alun perin keisariksi, koska hän vastusti kiivaasti Espanjan hyökkäystä, mikä vetosi suuresti valtakunnan enemmistöön. Espanjalaisten ensimmäisten hyökkäysten aikana hallinnut Moctezuma II menetti kansansa tuen, minkä jälkeen he teloittivat hänet julkisesti espanjalaisten alistumisesta ja tottelemisesta.1 Moctezuman seuraaja Cuitlahuac yritti yhtenäistä vastarintaa siirtolaisia vastaan, mutta osoittautui tuloksettomaksi hänen kuoltuaan yllättäen isorokkoon vain kahdeksankymmentä päivää valtakautensa alkamisen jälkeen.2 viimeinen ja viimeinen Tlatoani eli keisari oli nuori ja tarmokas Cuauhtémoc, jonka valtaannousua tuki poliittinen motivaatio järjestäytyä espanjalaisia vastaan. Koska hän oli sukua kahdelle edelliselle tlatoanille, hänellä oli merkittäviä yhteyksiä Tlatelolcon Mexican lähipiiriin, hänen raivokas ja julkinen vastustuksensa espanjalaisia kohtaan ja hänen edeltäjänsä cuitlahuacin asettamien uudisasuttajien vastarinnan jatkaminen antoivat lupauksen ja varmuuden asteekkien eloonjäämisestä. Nämä ominaisuudet tekivät nuoresta Cuauhtémocista itsestäänselvän valinnan korkeimpien aatelisten joukossa, ja niin hänet valittiin Tenochtitlanin johtoon vuonna 1520.3 vaikka nuorella tlatoanilla oli lupaavia tekijöitä, jotka toimivat hänen edukseen, espanjalaiset joukot voittivat, mikä johti Cuauhtémocin tunnustamiseen viimeiseksi asteekkien keisariksi. Seurasi asteekkien asuttaminen, joka muuttaisi Mexican alueen iäksi.

cuauhtémocin edeltäjä Cuitlahuac oli käyttänyt kahdeksankymmentä päivää valtakautensa puolustaen valtakuntaa Hernán Cortésilta, ja osoittautui epäonnistuneeksi lukuun ottamatta pientä voittoa, jossa hän ajoi espanjalaiset pois surullisena yönä heinäkuussa 1520.4 keskellä cuitlahuacin kuolemaa ja cuauhtémocin virkaanastujaisia, Cortés strategisoi hyökkäys Cuauhtémocin Tenochtitlania vastaan vastauksena Espanjan Suruyöhön. Osana militaristista suunnitelmaansa Cortés valtasi pienemmän naapurikaupungin Tlaxcalan, jossa hän pakotti sen asukkaat auttamaan asteekkien pääkaupungin Tenochtitlanin tulevassa tuhoamisessa.5 Cuauhtémoc kielsi dramaattisesti Cortésin antautumistarjouksen ja antoi määräyksen uhrata kaikki espanjalaisia kohtaan sympatisoineet, erityisesti kristinuskoon kääntyneet, asteekkien jumalille iskuna Cortésin läsnäoloon ja uhkana kaikille kansalleen, jotka uskaltaisivat auttaa Cortésin valloituksessa.6 Ensimmäinen hyökkäys Tenochtitlaniin tapahtui maaliskuussa 1521, jossa Cortés oli ottanut haltuunsa läheisen laakson, Meksikon laakson, ja onnistui saamaan hälyttävän jalansijan, kunnes Cuauhtémoc kohtasi espanjalaiset joukot omilla joukoillaan. Maa-ja laivastojoukkoineen Cuauhtémoc vetäytyi ja keskeytti Cortésin ja tämän alkuperäisasukkaiden liittolaiset.7 Tämä pieni voitto ei kuitenkaan riittänyt poistamaan espanjalaisten ja Tlaxcalan armeijoita kokonaan Tenochtitlanin reuna-alueilta. Peräännyttyään Takaisin Meksikon laakson läpi Cortés sai nopeasti vahvistuksia Hispaniolasta ja piti jälleen yliotteen asteekkien tlatoania vastaan käydyssä edestakaisessa sodassa. Vain kuukautta myöhemmin Cortés tunkeutui Tenochtitlanin rajoille, missä Cuauhtémoc jäi haavoittuvaksi ja epätoivoiseksi. Vuosia kestänyt sotilaallinen valmistautuminen, sankarillinen perintö ja cuauhtémocin kuninkaallinen sukupuu olivat näinä piirityksen hetkinä epätoivoisia hänen kansansa suojelemiseksi. Cortésin joukkojen pyrkiessä yhä lähemmäksi pääkaupungin katuja Cuauhtémoc ohjasi soturinsa samaan suuntaan. Tietäen, että espanjalaisilla oli sotilaallisia etuja, kuten ratsuväki, Tlatoani riippui sotilaidensa tiedosta Tenochtitlanin mutkikkaista alueista, mikä tarjosi tilapäisen menestyksen, kun espanjalaisten oli pakko perääntyä ja lähteä pääkaupungista.8 ei ollut yllätys, että Cortés kohtasi cuauhtémocin lähentelyt omillaan ja antoi vahingollisen iskun anastamalla asteekkien ruokatarvikkeita ja näännytti kaupunkia raa ’ asti, kunnes tlatoani vastasi omalla liikkeellään.9 viimeisenä yhtenäisenä yrityksenä Cuauhtemoc pyysi Mexica-naapureitaan apuun taistelussa valkoista miestä vastaan, joka oli jatkunut lähes kolme kuukautta.10 Tässä vaiheessa Hernán Cortés oli valloittanut suuren osan Mexican alueesta jättäen vahvistuksiksi vain cuauhtémocin varhaisimman liittolaisen Tlatelolcon.11 Tlatoani oli poissa militaristisista strategioista ja lähestyi tappiota. Vaikka suurin osa hänen Tenochca-kansastaan alkoi paeta tlatelolcoon, hän merkitsi sotansa loppua espanjalaisia vastaan yrittämällä paeta kaupungistaan, mutta joutui lopulta vihollisensa vangiksi.12 vangitsemisensa jälkeen Cuauhtémoc pyysi saada surmansa Hernán Cortésin käsissä, mikä olisi voinut olla teko hänen kunniansa pelastamiseksi tai Asteekkijumalien miellyttämiseksi, mutta Cortés kieltäytyi ja mainitsi maansa kunnioittavan urheutta ja urheutta jopa vihollisessa.13 Cortesin armo jäi lyhytaikaiseksi ja päättyi, kun tuli aika kuulustella Cuauhtémocia valtakuntansa rikkauksista ja resursseista. Kidutuksen edessä Cuauhtémoc pysyi vaiti ja rajoitettuna, kun häntä kuulusteltiin kullasta, jonka huhuttiin olevan piilossa Tenochtitlanin valtakunnassa. Cortés vastasi vangitun keisarin hiljaisuuteen polttamalla raa ’ asti hänen jalkapohjansa vedoten tietomurtoon. Vaikka Cortés syyllistyi terroritekoihin ahneuden ja hegemonian nimissä, Cuauhtemoc pysyi uskollisena ja uhrautuvana valtakuntansa ja sen rikkauksien vuoksi.14 voisi sanoa, että hän pysyi kestävänä, koska hän oli sitoutunut asteekkien jumaliin ja vastusti pitkään vihattuja espanjalaisia siirtomaita. Tämä rangaistuksen ja vainon kohtaaminen olisi viimeisiä hetkiä, jotka Cuauhtémoc kokisi Mexica-kodissaan ennen kuin espanjalaiset viranomaiset vangitsivat hänet ja riistivät hänen valtansa.

keisarin vangitsemisen ja kidutuksen jälkeen Cortés pakotti cuauhtémocin palvelemaan alaisuudessaan vastineeksi hänen hengestään. Vuoteen 1525 mennessä Cuauhtémoc otettiin mukaan Cortésin tutkimusmatkalle Hondurasiin, ja on kiistelty siitä, pidettiinkö häntä espanjalaisena sotilaana vai espanjalaisena orjana.15 Koska Cortés oli ilmaissut huolensa cuauhtémocin mahdollisuuksista johtaa kapinaa poissa ollessaan, on jälkimmäistä helpompi uskoa Cuauhtemocin asemaan. Cuauhtémocin ja Hernán Cortésin välit olivat vähintäänkin passiivis-aggressiiviset, koska Cortés yritti armoa, johon vastattaisiin lähes välittömästi nuhtelemalla keisaria. Esimerkiksi Cortés suostui siihen, että voitettujen Tenochtitlanin asukkaiden annetaan poistua kaupungista keisarin vangitsemisen jälkeen. Vaikka he jäivät fyysisesti vahingoittumattomiksi, Cortés jätti heidät psyykkisesti vammautuneiksi käännyttyään Cuauhtémocin väkisin kristinuskoon ja heikentäessään heidän suhdettaan Huitzilopochtliin, asteekkien Jumalaan. Cortés antoi cuauhtémocille lähes uskottavan aseman, kun tämä kastoi hänet kristinuskoon kutsuen häntä kristillisellä nimellä Fernando Cuauhtémotzín, mutta muistutti häntä voimattomuudesta antamalla tlatoanien pitää arvonimen, mutta ei lainkaan hallita omaa kansaansa.16 vaikka Cuauhtémoc oli lyöty, vangittu ja alistettu, hän ei hyväksynyt täydellistä tappiota vaan pysyi päättäväisenä koko espanjalaisten Hondurasiin suuntautuneen sotaretken ajan. Cuauhtémoc yhdessä muiden vangittujen ylhäisten asteekkien kanssa juonitteli Cortésin salamurhaa kesken retken yrityksenä kääntää valta takaisin asteekkien eduksi. Erään omistajansa pettämänä Mexica-kansan jäsen kertoi Cortésille salamurhajuonesta. Rankkojen kuulustelujen jälkeen ja muisteltuaan palavaa kidutustaan vuosia aiemmin Cuauhtémoc liittolaisineen tuomittiin kuolemaan Cortésia vastaan tekemistään teoista. Cuauhtemoc huusi viimeiset sanansa konkistadorille Cortesin alaisuudessa työskennelleen espanjalaisen Bernal Diaz de Castillon kertomuksessa:

nyt ymmärrän väärät lupauksesi ja kuoleman, jonka olet varannut minulle. Sillä te tapatte minut epäoikeudenmukaisesti. Vaatikoon Jumala sinulta oikeutta, kuten minulta riistettiin, kun uskoin itseni sinulle kotikaupungissani Tenochtitlanissa! 17

merkiksi suuren asteekkivaltakunnan lopullisesta lopusta Cuauhtémoc hirtettiin toisen aatelismiehen rinnalla, koska hän suunnitteli espanjalaisen virkamiehen salamurhaa. Diaz del Castillon kertomuksissa Cortés tunsi musertavaa syyllisyyttä siitä, että hän teloitti orjuudessakin syvästi kunnioitetun Asteekkimiehen.18

ehkä kyseenalaistaa keisarin kohtelun, kokonaisen kansan asuttamisen, tlatoanin ansaitsemattoman kuoleman tai kaikki nämä tekijät saivat Cortésin kärsimään mielenterveys-ja terveysongelmista Cuauhtémocin hirttämisen jälkeen.19 nimi Cuauhtémoc, joka merkitsee laskeutuvaa kotkaa Nahuatlissa, tarjosi tlatoanille kaksinaisuuden hänen elinaikanaan. Hän aloitti nuorena keisarina, jonka taktiikka ja sotilaallinen persoona peilasivat maahan syöksyvää kotkaa hyökkäämään ja vangitsemaan saaliinsa. Hänen elämänsä päättyi ja hänen kaimansa symbolisoi kuolemaa, jonka hän koki kuin kotka, joka vajosi lattialle jouduttuaan äkillisesti kuolemaan kesken lennon. Vaikka suurin osa hänen elämästään keskittyi myrskyisään ja tunneperäiseen taisteluun atsteekkien ja Mexican kansan suojelemiseksi, hänen kuolemansa merkitsi merkittävää käännekohtaa kansakunnalle ja sen tulevaisuudelle. Vaikka Asteekkivaltakunta jatkui Cuauhtémocin kuoleman jälkeen, vähäiset ja merkityksettömät vuodet eivät vastanneet espanjalaisten lopullista ja täydellistä kolonisaatiota.

Tenochtitlanin aatelisen tlatoani Cuauhtémocin loppu merkitsi hänen suuren valtakuntansa loppua ja espanjalaisen imperialismin alkua, joka muuttaisi Mexican kansan ja heidän maansa lopullisesti. Kunnioitettu elämässä ja kuolemassa, Cuauhtémoc on pysynyt alkuperäiskansojen vallan ja kunnian symbolina nykypäivän Meksikossa.