tänään julkaistujen WHO: n 2019 Global Health Estimates-arvioiden mukaan Noncommunicable diseases now are up 7 of the world of top 10 cause of death. Määrä on kasvanut vuoden 2000 kymmenestä tärkeimmästä syystä neljään. Uudet tiedot kattavat vuodet 2000-2019.
arviot kertovat suuntauksista viimeisten 2 vuosikymmenen aikana sairauksien ja vammojen aiheuttamassa kuolleisuudessa ja sairastuvuudessa. Niissä korostetaan selvästi tarvetta panostaa maailmanlaajuisesti sydän-ja verisuonitautien, syövän, diabeteksen ja kroonisten hengityselinsairauksien ehkäisyyn ja hoitoon sekä vammojen torjuntaan kaikilla maailman alueilla YK: n kestävän kehityksen tavoitteiden agendan mukaisesti.
”nämä uudet arviot ovat jälleen muistutus siitä, että meidän on tehostettava nopeasti tarttumattomien tautien ehkäisyä, diagnosointia ja hoitoa”, sanoi WHO: n pääjohtaja Tri Tedros Adhanom Ghebreyesus. ”He korostavat sitä, että perusterveydenhuoltoa on kiireesti parannettava rajusti tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Vahva perusterveydenhuolto on selvästi kaiken perusta tarttumattomien tautien torjunnasta maailmanlaajuisen pandemian hallintaan.”
sydänsairaudet ovat edelleen numero 1 tappaja; diabetes ja dementia tulevat top 10
sydänsairaus on pysynyt johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti viimeisten 20 vuoden ajan. Nyt se kuitenkin tappaa enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Sydäntautikuolemien määrä kasvoi yli kahdella miljoonalla vuodesta 2000, lähes 9 miljoonaan vuonna 2019. Sydänsairauksien osuus kaikista kuolemantapauksista on nyt 16 prosenttia. Yli puolet 2 miljoonasta lisäkuolemasta tapahtui WHO: n läntisen Tyynenmeren alueella. Toisaalta Euroopan alueella sydäntaudit ovat vähentyneet suhteellisesti, ja kuolleisuus on vähentynyt 15 prosenttia .
diabeteskuolemat lisääntyivät maailmanlaajuisesti 70% vuosina 2000-2019, ja miesten kuolemat lisääntyivät 80%. Itäisellä Välimerellä diabeteskuolemat ovat yli kaksinkertaistuneet, ja ne ovat suurin prosentuaalinen kasvu kaikista WHO: n alueista.
Tartuntatautikuolleisuuden maailmanlaajuinen lasku, mutta silti suuri haaste matalan ja keskitulotason maissa
vuonna 2019 keuhkokuume ja muut alahengitystieinfektiot olivat tartuntatautiryhmistä tappavin ja sijoittuivat yhdessä neljänneksi johtavaksi kuolinsyyksi. Vuoteen 2000 verrattuna alahengitystieinfektiot vaativat kuitenkin vähemmän kuolonuhreja kuin aiemmin, ja maailmanlaajuinen kuolleisuus väheni lähes puolella miljoonalla.
tämä vähennys vastaa yleistä maailmanlaajuista tartuntatautikuolemien vähentymistä. Esimerkiksi HIV / AIDS putosi 8.johtavasta kuolinsyystä vuonna 2000 19. vuoteen 2019, mikä kuvastaa onnistuneita toimia tartunnan ehkäisemiseksi, viruksen testaamiseksi ja taudin hoitamiseksi kahden viime vuosikymmenen aikana. Vaikka se on edelleen neljänneksi johtava kuolinsyy Afrikassa, kuolleiden määrä on laskenut yli puolella, laskien yli miljoonasta vuonna 2000 435 000: een vuonna 2019 Afrikassa.
tuberkuloosi ei myöskään ole enää maailman top 10: ssä, vaan putosi vuoden 2000 7.sijalta kolmanneksitoista vuonna 2019, jolloin maailmanlaajuiset kuolemat vähenivät 30 prosenttia. Silti, se on edelleen top 10 kuolemansyyt Afrikan ja Kaakkois-Aasian alueilla, jossa se on 8. ja 5. johtava syy vastaavasti. Tuberkuloosikuolleisuus lisääntyi Afrikassa vuoden 2000 jälkeen, vaikka se on kääntynyt laskuun viime vuosina.
uudet arviot korostavat myös sitä veroa, jota tartuntataudit yhä vaativat alhaisen tulotason maissa: Alhaisen tulotason maiden 10 tärkeimmästä kuolinsyystä 6 on edelleen tartuntatauteja, kuten malaria (6.), tuberkuloosi (8.) ja HIV/AIDS (9.). Viime vuosina WHO: n raporteissa korostuu yleisesti se, että HIV: n, tuberkuloosin ja malarian kaltaisten tarttuvien tautien torjuminen on hidastunut tai tasaantunut.
ihmiset elävät pidempään-mutta joilla on enemmän vammaisuutta
arviot vahvistavat eliniän kasvavaa suuntausta: vuonna 2019 ihmiset elivät yli 6 vuotta pidempään kuin vuonna 2000, maailmanlaajuinen keskiarvo oli yli 73 vuotta vuonna 2019, kun se vuonna 2000 oli lähes 67 vuotta. Mutta keskimäärin vain 5 lisävuotta elettiin terveenä.
vammaisuus onkin kasvussa. Eniten kuolemia aiheuttavat sairaudet ja terveysolosuhteet ovat suurelta osin ne, jotka aiheuttavat eniten menetettyjä terveitä elinvuosia. Sydänsairaudet, diabetes, aivohalvaus, keuhkosyöpä ja krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus olivat yhteisesti vastuussa lähes 100 miljoonaa ylimääräistä tervettä elinvuotta menetettiin vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2000.
vammat ovat toinen merkittävä työkyvyttömyyden ja kuoleman aiheuttaja: tieliikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet merkittävästi Afrikan alueella vuodesta 2000 lähtien, ja sekä kuolemantapaukset että menetetyt terveet elinvuodet ovat lisääntyneet lähes 50 prosenttia. Samanlainen mutta hieman pienempi kasvu (noin 40%) havaittiin myös Itäisen Välimeren alueella. Maailmanlaajuisesti tieliikenteessä loukkaantuneista 75 prosenttia on miehiä.
Amerikassa huumeidenkäyttö on noussut merkittäväksi sekä vammaisuuden että kuoleman aiheuttajaksi. Huumeidenkäytön häiriökuolemat lähes kolminkertaistuivat Amerikoissa vuosien 2000 ja 2019 välillä. Tämä alue on myös ainoa alue, jolla huumeidenkäytön häiriö on 10 parhaan joukossa ennenaikaisten kuolemien ja työkyvyttömyyden vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien joukossa, kun taas kaikilla muilla alueilla huumeidenkäyttö ei ole 25 parhaan joukossa.
tietolähteet ja menetelmät
WHO: n maailmanlaajuiset Terveysarviot sisältävät kattavia, vertailukelpoisia ja avoimia aikasarjoja väestön terveydestä, mukaan lukien elinajanodote, terve elinajanodote, kuolleisuus ja sairastuvuus sekä tautitaakka maailmanlaajuisella, alueellisella ja maiden tasolla jaoteltuna iän, sukupuolen ja syyn mukaan vuodesta 2000 lähtien.
”nämä arviot tuotetaan käyttäen tietoja parhaista saatavilla olevista lähteistä maista ja kansainvälisestä yhteisöstä”, sanoi tohtori Bochen Cao, WHO: n maailmanlaajuisten Terveysarvioiden tekninen johtaja. ”Ne perustuvat vankkoihin tieteellisiin menetelmiin datan käsittelyssä, synteesissä ja analysoinnissa. Nämä ajan tasalle saatetut arviot hyödyttivät myös WHO: n jäsenvaltioiden arvokasta panosta aktiivisen maakohtaisen kuulemisen ja vuoropuhelun kautta.”
sairauksien ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin ja hoitoon tarkoitettujen palvelujen saatavuus on avain kuoleman ja työkyvyttömyyden vähentämiseen ja vaikuttaa siihen, missä eri olosuhteet asetetaan paremmuusjärjestykseen. Uudet arviot kertovat selvästi, missä palveluihin tarvitaan kipeimmin lisäinvestointeja.
”vankat terveystiedot ovat ratkaisevan tärkeitä eriarvoisuuden poistamiseksi, toimintalinjojen priorisoimiseksi ja resurssien kohdentamiseksi vammaisuuden ehkäisemiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi”, lisää Tri Samira Asma, WHO: n data, Analytics and Delivery for Impact-osaston apulaispääjohtaja. ”WHO: n maailmanlaajuiset Terveysarviot ovat tehokas työkalu terveys-ja talousvaikutusten maksimointiin. Kehotamme hallituksia ja sidosryhmiä investoimaan kiireellisesti tieto-ja terveystietojärjestelmiin oikea-aikaisen ja tehokkaan päätöksenteon tukemiseksi.”
tähän päivään mennessä COVID-19 on vaatinut traagisesti yli 1.5 miljoonaa henkeä. Ihmisillä, joilla on ennestään terveydentilaa (kuten sydänsairaus, diabetes ja hengityselinsairaudet), on suurempi riski COVID-19: n aiheuttamiin komplikaatioihin ja kuolemaan.
maailman terveysviranomaiset ovat riippuvaisia ajantasaisista, luotettavista ja toimintakelpoisista tiedoista tehdäkseen tietoon perustuvia päätöksiä – tämä pätee erityisesti maailmanlaajuisen pandemian aikana. Näiden arvioiden Seuraava päivitys sisältää arvion COVID-19-pandemian suorasta ja epäsuorasta vaikutuksesta kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen.