Ægir on osoitettu useissa vanhoissa norjalaisissa lähteissä.
SonatorrekEdit
Ægir ja rán saavat maininnan runossa Sonatorrek, joka on liitetty 1000-luvun islantilaiseen Skaldiin Egill Skallagrímssoniin. Runossa Egill suree poikansa böðvarin kuolemaa, joka hukkui mereen kesken kaupan. Yhdessä vaikeassa säkeistössä skald ilmaisee poikansa menettämisen tuskan vetoamalla kuvaan, jossa tapetaan henkilöitynyt meri, joka henkilöityy Ægiriksi (Vanha Norjalainen ǫlsmið ’Ale-smith’) ja Rániksi (Ægis man ’Ægirin Vaimo’):
| Veiztu um ϸá sǫk Sverði of rækak, var ǫlsmið allra tíma; hroða vágs brœðr ef vega mættak; fœra ek andvígr Ægis mani. | jos kostaisin miekalla tuon rikoksen, Ægir olisi kuollut; jos voisin tappaa heidät, taistelisin Ægiriä ja Ránia vastaan. |
myöhemmin Skald viittaa Ægiriin kenningin ”Hlérin tulella” (Hlés viti), joka tarkoittaa kultaa.
runollinen EddaEdit
Runomuotoisessa Eddassa Ægir saa maininnan eddiläisissä runoissa Grímnismál, Hymiskviða, Lokasenna ja Helgakviða Hundingsbana I. grímnismálissa naamioitunut Odin-Jumala viittaa Ægirin asemaan maineikkaana isäntänä jumalten joukossa:
” ohikiitäviä näkyjä olen nyt paljastanut ennen voitto-jumalten pojat, nyt toivottu suojelus herättää; kaikille Æsirille se tulee tunnetuksi Ægirin penkeillä Ægirin pidoissa.”
Hymiskviðassa Ægirillä on merkittävä rooli. Runossa jumalat ovat tulleet janoisiksi onnistuneen metsästyksen jälkeen ja haluavat juhlia juomalla. He ” ravistelivat risuja ja katselivat ennustuksia ”ja”huomasivat, että Ægir’ sissa oli runsaasti erilaisia patoja”. Odin menee Ægirin luo, jonka hän löytää istumasta hyväntuulisena, ja kertoo tälle ”usein valmistavansa pidot Æsirille”. Viitaten Ægiriin jötunnina runo kuvaa, kuinka ärsyyntyneenä Ægir hautoo suunnitelmaa: Hän pyytää Thoria hakemaan tietyn padan, ja että sillä hän voisi keittää olutta heille kaikille. Jumalat eivät löydä kyllin suurta pataa täyttämään Ægirin pyyntöä, ennen kuin Týr-Jumala suosittelee sellaista, jonka hän tuntee kaukaa, ja asettaa näyttämön runon loppuosan tapahtumille.
lokasennan proosaesityksen mukaan ”Ægir, jota kutsutaan myös Gymiriksi”, järjesti juhlat ”suuren padan kanssa, josta on juuri kerrottu”, johon monet jumalat ja haltiat osallistuivat. Proosaesityksessä juhlan kuvaillaan sisältävän kultaa, joka hohtaa kuin tulivalo ja itseään tarjoileva olut, ja että ”se oli suuri rauhan paikka”. Paikalla olivat myös Ægirin palvelimet, Fimafeng ja Eldir. Jumalat ylistävät heidän palveluksensa erinomaisuutta ja tämän kuultuaan Loki murhaa fimafengin raivostuttaen jumalat, jotka ajavat heidät metsään ennen kuin palaavat juomaan.
proosan johdantoa (ja siihen liittyvää proosaa) seuraavassa runossa Loki palaa saliin ja tervehtii Eldiriä: Hän sanoo, että ennen kuin Eldir astuu esiin, hänen pitäisi ensin kertoa hänelle, mistä jumalat salissa keskustelevat. Eldirin mukaan he keskustelevat aseista ja sodasta, eikä heillä ole mitään hyvää sanottavaa lokista. Loki kertoo menevänsä Ægirin saliin katsomaan juhlaa ja tuovansa mukanaan riitaa ja riitaa. Eldir ilmoittaa Lokille, että jos hän tulee ja aiheuttaa ongelmia, hän voi odottaa heidän palauttavan sen hänelle. Loki saapuu saliin ja jumalat näkevät hänet ja vaikenevat.
Helgakviða Hundingsbana I: ssä suurta aaltoa kutsutaan ”Ægirin kauheaksi tyttäreksi”.
Proosa-eddaedit
Ægir saa lukuisia mainintoja Proosa-Eddan kirjassa Skáldskaparmál, jossa hän istuu pidoissa ja esittää skaldijumala Bragille monia kysymyksiä, ja Bragi vastaa kertomuksilla jumalista. Jakso alkaa seuraavasti:
| Anthony Faulkes käännös (1987): oli henkilö, jonka nimi oli Ægir tai Hler. Hän asui saarella, joka on nyt nimeltään Hlesey. Hän oli taitava taikuri. Hän lähti vierailulle Asgardiin, ja kun Æsir sai tietää hänen liikkeistään, hän sai suuren vastaanoton, vaikka monilla asioilla oli petollinen vaikutelma. | Andy Orchard käännös (1997):
oli hahmo nimeltä Ægir tai Hlér; hän asui saarella, jota nykyään kutsutaan Hléyseyksi. Hän oli hyvin ovela taikuudessa. Hän lähti käymään Ásgard, ja kun Æsir tajusi hän oli tulossa, hän sai splen ei tervetullut, vaikka monet asiat eivät olleet niin kuin ne näyttivät; |
J. Lindow käännös (2002): mies oli nimeltään Ægir tai Hlér; hän asui saarella, jota nykyään kutsutaan Hlérin saareksi. Hänellä oli paljon taikatietämystä. Hän eteni Ásgardiin, mutta æsir tiesi hänen matkastaan etukäteen. Hänet otettiin hyvin vastaan, mutta monet asiat tehtiin illuusioilla. |
tämän skáldskaparmálin osan lisäksi Ægir saa kenningeissä useita muitakin mainintoja. Luvussa 25 on esimerkkejä ”merestä”, kuten ”jumalten vierailija”, ”ránin aviomies”, ”Ægirin tyttärien isä”, ”Ránin maa ja Ægirin tyttäret”. Tässä jaksossa skaldsille lainattuja kenningejä ovat muun muassa ”Ægirin myrskyonnelliset tyttäret”, joka tarkoittaa’ aaltoja ’(Svein), sekä kenning 1000-luvun islantilaisen Skald Hofgarða-Refr Gestssonin teoksen katkelmassa, jossa Ránista käytetään nimitystä’ Gymir ’s … völva’:
standardisoitu muinaisnorja
Ok sem kvað Ref: Fœrir bjǫrn, þar er bára brestr, undinna festa opt í Ægis kjǫpta *ursǫl Gymis vǫlva.
Anthony Faulkesin käännös
ja kuten Ref sanoi:gymirin suihkukylmä spæ-vaimo tuo usein kieroutuneen köysikarhun Ægirin leukaan, jossa Aalto murtuu.
jakson kirjoittaja kommentoi, että säkeistö ” että ne ovat kaikki samanlaisia, Ægir ja Hler ja Gymir.
Skáldskaparmálin luku 33b käsittelee sitä, miksi skaldit saattavat viitata kultaan ”Ægirin tulena”. Osio jäljittää Kenningin Ægiriä ympäröivään kerrontaan, jossa jötunn käyttää salinsa keskellä ”hehkuvaa kultaa” sytyttääkseen sen ”kuin tulen” (jota kertoja vertaa Valhallassa liekehtiviin miekkoihin). Jaksossa selitetään, että ” ran on Ægirin vaimon nimi, ja heidän yhdeksän tyttärensä nimet ovat kuten edellä on kirjoitettu … Sitten Æsir huomasi, että Ranilla oli verkko, johon se pyydysti kaikki merelle lähteneet … tämä on siis kertomus kullan alkuperästä, jota kutsutaan Ægirin, Ranin tai Ægirin tyttärien tuleksi tai valoksi tai kirkkaudeksi, ja tällaisista kenneleistä on nyt kehittynyt tapa kutsua merta kultatuleksi ja kaikkia sen termejä, koska Ægirin ja Ranin nimet ovat myös merta koskevia termejä, ja siksi kultaa kutsutaan nyt järvien tai jokien tuleksi ja kaikkien jokien nimiksi.”
luvussa 61 annetaan vielä lisää kennelliittejä. Niistä kirjailija toteaa, että” Ran, jonka sanotaan olleen Ægirin vaimo ”ja että”Ægirin ja Ranin tyttäriä on yhdeksän”. Luvussa 75 Ægir esiintyy jötnarin luettelossa.
Saga corpusEdit
norjalaisessa sukututkimusperinteessä Ægir kuvataan yhtenä kolmesta elementistä meren, tulen ja tuulen keskellä. Orkneyinga-saagan (’Orkneysaarelaisten Saaga’) ja Hversu Noregr Byggdiskin (’miten Norja asutettiin’) alku kertovat, että jötunnien kuninkaalla Fornjótilla oli kolme poikaa: Hlér (’meri’), jota hän kutsui Ægiriksi, toinen nimeltään Logi (’tuli’) ja kolmas Kári (’tuuli’).