Hei.
meidän pitää puhua.
erityisesti pitää keskustella jaksojen käytöstä tekstien ja pikaviestien lopussa.
vaikka monet meistä käyttävät jaksoja koko päivän, joka päivä kirjoittaessamme sähköposteja, raportteja tai artikkeleita, jostain syystä lisäämällä siihen pienen pisteen tekstiviestin loppuun, merkitys siirtyy ”tämä lause on ohi”: ”ehkä tämä ystävyys on ohi.”Mutta miten jokin niin yksinkertainen voi vaikuttaa niin passiivisen aggressiiviselta? Saadaksemme selville, puhuimme Gretchen McCullochin, internet-kielitieteilijän ja New York Timesin bestseller-kirjan Because Internet kirjoittajan kanssa.
miksi kausia ylipäätään käytetään?
tekstiviestien lopussa olevien jaksojen suhteen McCulloch haluaa meidän ottavan askeleen taaksepäin ja miettivän, miten hajotamme kaksi eri väitettä tai lausetta. Chat – pohjaisessa muodossa – olipa se teksteissä, Slack tai muu pikaviestityyppi-useimmat ihmiset tekevät tämän lähettämällä uuden viestin jokaisesta lauseesta, lauseesta tai lauseesta. Mutta paperisessa viestinnässä ajatusten tai lauseiden erottamisen oletusmenetelmä on periodi eli pariton pilkku.
”emme aina välttämättä puhu kokonaisina lauseina vaan lauseina, McCulloch sanoo. ”Joten satunnaisessa kirjoittamisessa etsimme aina keinoja purkaa lausumia, jotka eivät ole yhtä välttämättä ’lopullisia’ kuin ajanjakso.”Jotkut käyttävät viivoja—toiset fanittavat mystistä ellipsistä ajatuksen lopussa…
kun välimerkki tulee tunteen kanssa
kun lopetamme yksittäiset tekstiviestit aloittamalla uuden viestin, siihen ei liity mitään ylimääräistä tunnetta, McCulloch selittää. ”Koska viesti on lähetettävä, jotta henkilö voi saada viestin, sen lähettämisellä ei ole muuta merkitystä kuin ’minä lähetin sen'”, hän sanoo.
tämän seurauksena, kun päätämme tekstit jaksoihin—tajusimmepa tai emme—se lisää jonkin verran tunnemerkitystä. Jaksolla ei ole samaa emotionaalista painoarvoa paperille kirjoitettaessa; siinä tapauksessa se on vain oletusarvo eri lauseiden hajottamisesta. Mutta tekstiviesteissä, jaksot ottaa ylimääräisiä mielleyhtymiä, McCulloch sanoo, ” koska aina teet jotain, joka ei ole oletuksena, ihmisillä on taipumus tulkita, että .”
kun kyseessä on tekstiviestin lopussa oleva jakso, niin meillä on tapana tulkita välimerkit niin, että ne välittävät vakavuutta, muodollisuutta tai äänenkorkeuden madaltumista. ”Eli mistä aggressio eli passiivisagressiivisuus tulee, on silloin, kun se vakavuus törmää sanottavaan viestiin”, McCulloch selittää. Hän kertoo esimerkin siitä, että lähettää tekstin, jossa lukee ”tuntuu kamalalta.”Tuon viestin lopussa olevan jakson käyttäminen vahvistaa sitä tosiasiaa, että sinusta tuntuu kamalalta. Tai jos tekstaa jollekulle, että ” en vain tiedä.”Lopettamalla tuon viestin ajanjaksoon, se kertoo henkilölle, että olet todella surullinen ja aidosti hukassa.
passiivinen aggressio tulee, McCulloch sanoo, Kun sanoo tekstiviestissä jotain, joka on yleensä positiivista, ja laittaa tämän ”vakavuusmerkin” — jakson — sen loppuun. Take the following texts:
” Hey!”
”Hey”
” Hey.”
McCullochin mukaan huutomerkkiin päättyvästä viestistä välittyy se, että viestin lähettäjä on innostunut puhuttelemaan vastaanottajaa. Viesti ilman välimerkkejä on neutraali. Mutta tuon viestin päättäminen ajanjaksoon vie ”vakavuusmerkin” ja kiinnittää sen sanaan, jota yleensä pidetään positiivisena, ystävällisenä tervehdyksenä. Tämä voi saada meidät tulkitsemaan viestin passiivis-aggressiiviseksi.
miksi aivomme tekevät näin meille? Mitä hyötyä tästä turhasta ahdistuksesta on? McCulloch sanoo, että sekaannus tulee, kun käytämme kertaviesteissä jaksoja, jotka eivät vaadi jaksoja kyseisen toiminnon suorittamiseen. (Esimerkiksi yllä olevat ”Hei” – tekstit.) Näissä tapauksissa, meillä on mahdollisuus lopettaa viesti jotain, joka viestii jännitystä tai positiivisuutta (kuten huutomerkki!) tai jättää välimerkit kokonaan pois, jolloin se on neutraali. Tarkoituksellisesti päätellen lopettaa tekstit ajanjaksoon, jolloin toista ei muuten vaadita ”on se, että ihmiset saavat tietyissä olosuhteissa näitä ’tunteita’, että ajanjakso on passiivisaggressiivinen”, McCulloch sanoo.
#Notallperiod
samaan aikaan McCulloch sanoo, ettei tekstin päättäminen jaksoon ole aina passiivisaggressiivista—se riippuu oikeastaan asiayhteydestä. Jos lähetät esimerkiksi monilauseista viestiä, ajanjaksot ovat neutraaleja, koska niitä käytetään lauseiden erottamiseen toisistaan. Jotkut myös lopettavat tekstit aina kausiin tottumuksesta, eivätkä tarkoita sillä mitään. Toisin sanoen ei ole olemassa kovaa sääntöä, jonka mukaan tekstien lopussa olevat jaksot olisivat millään tavalla vihamielisiä.
tarkoittaako tämä siis sitä, että meidän pitäisi olla liian varovaisia ja tietoisia jaksojen käytöstä tekstien ja pikaviestien lopussa? Ei välttämättä. Meillä on jo paljon huolia. Ansiosta.