15 yllättävää faktaa talvisäästä

nautitpa sitten niputtamisesta mukavimmissa varusteissasi tai lasket jo päiviä kevääseen, tässä 15 faktaa siitä, mitä ulkona tapahtuu tähän aikaan vuodesta.

1. JOSKUS SATAA LUNTA SIELLÄ, MISSÄ SITÄ VÄHITEN ODOTTAA.

ei olisi järkyttävää nähdä lunta Siperian tai Minnesotan maassa, kun matkustaa niihin paikkoihin talvikuukausina. Pohjoisilla alueilla ei kuitenkaan ole monopolia lumisateeseen-valkoisen aineen on tiedetty laskeutuvan kaikkialle Saharan autiomaasta Havaijille. Edes maan kuivin paikka ei ole immuuni. Vuonna 2011 Atacaman aavikko Chilessä sai lähes 32 senttiä lunta Etelämantereelta tulleen harvinaisen kylmän rintaman ansiosta.

2. LUMIHIUTALEITA ON KAIKEN KOKOISIA.

keskimääräinen lumihiutale vaihtelee hieman penniä pienemmästä koosta ihmisen hiuksen leveyteen. Mutta joidenkin vahvistamattomien lähteiden mukaan ne voivat kasvaa paljon suuremmiksi. Fort Keoghissa Montanassa vuonna 1887 sattuneen lumimyrskyn todistajat väittivät nähneensä, kuinka taivaalta putosi maitopannun kokoisia kristalleja. Jos ne olisivat totta, ne olisivat suurimmat koskaan havaitut Lumihiutaleet, noin 15 tuumaa leveät.

3. VÄHÄISESTÄ VESIMÄÄRÄSTÄ VOI KERTYÄ PALJON LUNTA.

ilman ei tarvitse olla superkosteaa tuottaakseen vaikuttavia määriä lunta. Toisin kuin tavallinen sade, pöllyävässä lumipenkassa on paljon ilmaa, joka lisää sen massaa. Siksi se, mikä olisi ollut sentti sadetta kesällä, vastaa noin 10 senttiä lunta kylmimpinä kuukausina.

4. UKKOSENJYRINÄÄ VOI KUULLA, KUN OLOSUHTEET OVAT OTOLLISET.

jos olet joskus kuullut ukkosen jyrinää keskellä lumimyrskyä, eivät korvat tee sinulle temppuja. Kyseessä on todennäköisesti ukkoskuuro, harvinainen talvisääilmiö, joka on yleisin järvien läheisyydessä. Kun suhteellisen lämpimät ilmapatsaat nousevat maasta ja muodostavat talvella taivaalle myrskypilviä, on ukkospilvien mahdollisuus olemassa. Sen syntymiseen tarvitaan vielä muutama muu tekijä, nimittäin ilma, joka on lämpimämpää kuin sen yläpuolella oleva pilvipeite, ja tuuli, joka työntää lämmintä ilmaa ylöspäin. Silloinkin on täysin mahdollista missata ukkosmyrsky, kun se tapahtuu aivan pään yli: salamointia on vaikeampi nähdä talvella ja lumi vaimentaa joskus ukkosmyrskyä.

5. LUNTA SATAA 1-2 METRIÄ SEKUNNISSA.

ainakin leveärakenteisten lumihiutaleiden tapauksessa, jotka toimivat laskuvarjoina. Pellettimäisen graupelin muodossa satava lumi kulkeutuu maahan paljon nopeammin.

6. EI KESTÄ KAUAA, ETTÄ LÄMPÖTILA LASKEE.

älä ota lieviä olosuhteita tammikuun puolivälissä tekosyyksi lähteä kotoa ilman takkia. Rapid Cityssä, Etelä-Dakotassa, 10. tammikuuta 1911 tehdyt säätiedot osoittavat, miten nopeasti lämpötila voi laskea. Päivä alkoi mukavissa 55 asteessa, sitten 15 minuutin aikana hurja kylmä rintama laski lämpötilan 8 asteeseen. Tuo päivä pitää yhä hallussaan historian nopeimman pakkaskelin ennätystä.

7. MAA ON TALVISIN LÄHIMPÄNÄ AURINKOA.

joka Tammikuu (pohjoisella pallonpuoliskolla alkava talvikausi) maa saavuttaa radallaan pisteen, joka on lähinnä aurinkoa. Joistakin yleisistä väärinkäsityksistä huolimatta vuodenaikojen lämpötilojen laskulla ei ole mitään tekemistä planeettamme ja auringon etäisyyden kanssa. Sillä on sen sijaan kaikkea tekemistä sen kanssa, mihin suuntaan maan akseli kallistuu, minkä vuoksi kaksi pallonpuoliskoa kokevat talven eri vuodenaikoina.

8. YLI 22 MILJOONAA TONNIA SUOLAA KÄYTETÄÄN YHDYSVALTAIN TEILLÄ JOKA TALVI.

siitä irtoaa noin 137 kiloa suolaa henkilöä kohden.

9. MAAILMAN LUMISIN KAUPUNKI ON JAPANISSA.

Aomorin Kaupunki Pohjois-Japanissa saa enemmän lumisateita kuin yksikään maapallon suurkaupunki. Joka vuosi kansalaiset Hakataan 312 tuumaa eli noin 26 metriä lunta keskimäärin.

10. JOSKUS LUMIPALLOJA MUODOSTUU ITSESTÄÄN.

Luoteis-Siperiassa tapahtui aiemmin tänä vuonna jotain outoa: salaperäisiä, jättimäisiä lumipalloja alkoi huuhtoutua Ob-lahden rannalla sijaitsevalle rannalle. Jääpallot muodostuivat luonnollisesti tuulen ja veden pyörimisliikkeistä. Joidenkin pallojen päästä lähes 3 jalkaa leveä, et haluaisi käyttää tätä jäädytetty ammuksia lumipallo taistelu.

11. TUULEN KYLMYYS LASKETAAN TARKALLA KAAVALLA.

kun meteorologi ilmoittaa ulkona olevan -10 asteen ”todellisen tuntuisen” lämpötilan, voi kuulostaa siltä, että hän keksii tuon luvun paikan päällä. Mutta tuulen kylmyys lasketaan meteorologien laatiman monimutkaisen yhtälön avulla. Matematiikkanörteille, jotka haluavat testata sitä kotona, kaava kuuluu: Wind Chill = 35,74 + 0,6215 T – 35,75(V^0,16) + 0,4275 T(v^0,16).

12. KAUPUNGIT JOUTUVAT LUOVIMAAN LUMESTA LUOVASTI.

kun lumi kasaantuu liian korkeaksi kaupunkien hallittavaksi, se raahataan yleensä parkkipaikoille tai muille avoimille paikoille, joissa se voi istua, kunnes sää lämpenee. Erityisen lumisina vuodenaikoina kaupungit joutuvat joskus heittämään lunta mereen vain kohdatakseen kritiikkiä ympäristöaktivisteilta. Joissakin kaupungeissa käytetään lumensulattajia, jotka käyttävät kuumaa vettä sulattaakseen 30-50 tonnia lunta tunnissa. Tämä menetelmä on nopea mutta kallis—yksi kone voi maksaa 200 000 dollaria ja polttaa 60 gallonaa polttoainetta tunnissa käytön.

13. MÄRKÄ LUMI ON TIETEEN MUKAAN PARASTA LUMIUKKOJEN RAKENTAMISELLE.

fysiikka vahvistaa sen, minkä olet todennäköisesti tiennyt lapsuudesta asti: märällä tai kostealla puolella oleva lumi on parasta oman takapihan pakkasen rakentamiseen. Eräs tiedemies naulaa täydellisen lumi-vesi-suhteen 5: 1: een.

14. LUMIHIUTALEET EIVÄT OLE AINA AINUTLAATUISIA.

lumikiteet muodostavat yleensä uniikkeja kuvioita, mutta ennätyskirjoissa on ainakin yksi esimerkki identtisistä lumihiutaleista. Vuonna 1988 kaksi Wisconsinin myrskystä kerättyä lumihiutaletta vahvistettiin kaksosiksi ilmakehän tutkimuskeskuksessa Coloradossa.

15. Jäätävän sateen ja räntäsateen

jäätävän sateen ja räntäsateen välillä on eroa, sillä molemmilla voi olla pelottavia vaikutuksia ajo-olosuhteisiin, mutta niiden muodostelmat eroavat toisistaan joillakin keskeisillä tavoilla. Molemmat sadetyypit syntyvät, kun lämpimässä ilmassa taivaalla muodostuva sade läpäisee lähellä maanpintaa olevan kylmän ilman kerroksen. Paksummat kylmän ilman kerrokset luovat räntää, sohjoista vesimuotoa, joka on puolijäädytetty maahan mennessä. Ohuemmat kerrokset eivät anna sateelle tarpeeksi aikaa jäätyä, ennen kuin se osuu maan pinnalle—se muodostaa sitten ohuen jääkerroksen, minne se laskeutuukin.