suura on nimetty näin heti ensimmäisessä säkeistössä olevan sanan al-qadr mukaan.
Ilmestyskausi
siitä, onko kyseessä Makki vai Madani-ilmoitus, kiistellään. Abu Hayyan Al-Bahr al-Muhdissa on esittänyt väitteen, että suurin osa tutkijoista pitää sitä Madani-Suurana. Ali bin Ahmad al-Wahidi sanoo kommentissaan, että kyseessä on ensimmäinen Madinassa alas lähetetty Suura. Toisin kuin Al Mawardi sanoo, että tutkijoiden enemmistön mukaan kyseessä on Makki-ilmoitus, ja samaa mieltä on imaami Suyuti esittänyt al-Itqanissa. Ibn Mardayah on maininnut Ibn Abbasin, lbn Az Zubairin ja Hadrat Aishahin sanoneen, että tämä suura paljastettiin Makkahissa. Tutkimus sisällöstä osoittaa myös, että se olisi pitänyt paljastaa Makkah kuten selitämme alla.
teema ja aihe
sen teemana on tutustuttaa ihminen Koraanin arvoon, arvoon ja merkitykseen. Sen sijoittaminen heti Suura Al-Alaqin jälkeen Koraanin järjestelyssä itsessään selittää, että pyhä kirja, jonka ilmestyminen alkoi Suura Al-Alaqin viidestä ensimmäisestä jakeesta. hänet lähetettiin alas kohtalonyönä. Se on loistoisa kirja, ja sen ihmiskunnalle antama ilmestys on täynnä siunauksia.
alussa Allah sanoo: ”olemme lähettäneet sen alas.”Toisin sanoen se ei ole itse Muhammedin (jolle olkoon Allahin rauha ja siunaus) sävellys, vaan me itse olemme paljastaneet sen.
sitten sanotaan, että ” me lähetimme sen alas kohtalon yössä.”Kohtalonyöllä on kaksi merkitystä, ja molemmat sisältyvät tähän. Ensinnäkin, että se on yö, jonka aikana kohtalot päätetään; tai toisin sanoen, se ei ole tavallinen yö, kuten muut yöt, vaan yö, jolloin kohtalot tehdään tai turmellaan. Tämän kirjan ilmestys tänä yönä ei ole vain kirjan ilmestys, vaan tapahtuma, joka tulee muuttamaan Ei vain Koraishin tai Arabian, vaan koko maailman kohtalon. Sama asia on sanottu suura Ad-Dukhan, joka katso Johdatus että suura ja E. N. 3 sen. Toinen merkitys on, että tämä on, yö ainutlaatuinen kunnia, arvokkuutta ja kunniaa; niin paljon, että se on parempi kuin tuhat kuukautta. Näin Makkahin epäuskoisia on varoitettu, ikään kuin sanomaan: ”Te tietämättömyytenne vuoksi pidätte tätä kirjaa, jonka Muhammed (jolle olkoon Allahin rauha ja siunaukset) on esittänyt, onnettomuutena itsellenne ja valitatte, että onnettomuus on kohdannut teitä, kun taas yö, jolloin se oli määrätty lähetettäväksi alas, oli niin siunattu yö, että siinä suoritettiin tehtävä ihmiskunnan hyvinvoinniksi, jota ei ollut koskaan suoritettu edes historian tuhannen kuukauden aikana. Tämä on sanottu myös jakeessa 3 Ad-Dukhan toisella tavalla, jonka olemme selittäneet johdannossa, että suura.
lopuksi on sanottu, että tänä yönä enkelit ja Gabriel laskeutuvat mukanaan kaikki käskyt (jotka suuran Ad – Dukhanin jakeessa 4 on kuvattu arm-hakim: viisas säädös) Herransa luvalla, ja kaikki on rauhallista illasta aamuun; toisin sanoen siihen ei puututa pahalla, sillä kaikki Allahin säädökset on tarkoitettu edistämään hyvää eikä pahaa. Jopa siinä määrin, että vaikka päätös kansakunnan tuhoamisesta tehtäisiin, se tehdään lopullisen hyvän, Ei pahan vuoksi.
me olemme lähettäneet tämän (Koraanin) alas kunnian yössä. Mitä sinä tiedät kunnian yöstä? Kirkkauden yö on parempi kuin tuhat kuukautta.2 enkelit ja henki 3 laskeutuvat sinne kaikkine käskyineen Herransa luvalla.4 se yö on rauha aamunkoittoon asti.5
alkuperäisen tekstin sanat ovat anzalana hu:”we Ourself have sent it down”. Mutta vaikka sitä edeltäneestä Koraanista ei ole mainintaa, Koraani on vihjaileva, sillä ”alas lähettäminen” itsessään osoittaa, että Koraanilla tarkoitetaan. Koraanissa on lukuisia esimerkkejä tästä, että jos pronominin edeltäjä on asiayhteydestä tai tyylistä ilmenevä, pronominia käytetään, vaikka edeltäjää ei olisi mainittu missään sitä ennen tai sen jälkeen. (KS. selitykset an-Najmin E. N. 9: stä).
tässä on sanottu: ”me olemme lähettäneet Koraanin alas kohtalon yönä”, ja teoksessa AI-Baqarah: 185 ” Ramadan on kuukausi, jolloin Koraani lähetettiin alas. ”Tämä osoittaa, että sinä yönä, jona Jumalan enkeli oli tuonut ilmestyksen ensimmäisen kerran Pyhälle profeetalle (jolle olkoon.Allahin rauha) Hiran luolassa, oli Ramadan-kuukauden yö. Tätä yötä on kuvailtu Lailat-ul-qadriksi tässä ja Lailat-im-mubarakahiksi suurassa Ad-Dukhan: 3 edellä.
Koraanin lähettämisellä alas tänä yönä voi olla kaksi merkitystä: ensinnäkin, että tänä yönä koko Koraani uskottiin kantajille .(enkelit) Ilmestyskirjan, ja sitten Gabriel (rauha hänelle) jatkoi paljastaa sen jakeet ja suurat, aika ajoin, Pyhälle profeetalle (jolle rauha) aikana 23 vuotta, kun tilaisuus ja olosuhteet vaativat. Tämän merkityksen on antanut Ibn ’ Abbas. (Ibn Jarir, Ibn al-Mundhir, Ibn Abi Hatim, Hakim, lbn Marduyah, Baihaqi). Toiseksi, että Koraanin ilmestys alkoi tänä yönä. Tämä on imaami Sha `bin näkemys, vaikka häneltäkin myös toinen näkemys on sukua, joka on edellä mainitun Ibn ’ Abbasin näkemys (Ibn Jarir). Kummassakin tapauksessa merkitys on kuitenkin sama, että Koraanin ilmestyminen Pyhälle profeetalle (jolle on pence) alkoi juuri tänä yönä, ja tämä oli se yö, jolloin suuran Al-`Alaqin viisi alkujaketta paljastettiin. Tosiasia kuitenkin on, että Allah ei säveltänyt säkeet ja suurat Koraanin juuri tuolloin ohjausta tarvittiin Pyhän Profeetan hänen sanomansa islamin osalta tilaisuudessa tai tapauksessa, mutta jo ennen maailmankaikkeuden luomista, aivan alussa, Allahilla oli täydellinen suunnitelma ihmiskunnan luomisesta maan päällä, profeettojen nostamisesta siinä, kirjojen lähettämisestä profeetoille, pyhän profeetta Muhammedin (jolle Allahin rauha ja siunaukset) nostamisesta profeettojen rivin lopussa ja Koraanin lähettämisestä hänelle. Kohtalon yössä alkoi vasta suunnitelman viimeisen vaiheen toteutus. Ei ihme, jos juuri tuohon aikaan koko Koraani uskottiin Ilmestyskirjan kantajille.
jotkut kommentoijat ovat tulkinneet qadrin tarkoittavan kohtaloa (taqdir),. eli se on yö, jolloin Allah uskoo kohtalon säädökset enkelien pantavaksi täytäntöön. Tätä tukee suuran Ad-Dukhanin jae 3: ”Tämä on yö, jolloin jokainen asia ratkaistaan viisaasti käskystämme.”Päinvastoin, Imaami Zuhri sanoo, että qadr tarkoittaa kunniaa ja kunniaa, siinä vihjaamalla, että se on kohtalon yö. Tätä merkitystä tukevat itse suuran sanat ”Lallat-ul-qadr on parempi kuin tuhat kuukautta”.
kysymys siitä, mikä yö oli, on kiistelty ja aiheesta on peräti 40 eri näkemystä. kuitenkin suuri enemmistö tutkijoista on sitä mieltä, että yksi Ramadan-kuukauden kymmenen viimeisen yön oudoista öistä on Lailat-ul-qadr, ja näiden joukossa myös useimmat tutkijat ajattelevat, että se on 27.yö. Alla annamme aitoja Ahadith jotka on raportoitu tässä yhteydessä:
Hadrat Abu Hurairahin mukaan Pyhä Profeetta (jolle rauha) sanoi Lailat-ul qadrin yhteydessä, että on 27. yö. Abu Da ’ UD Tayalisi). Toisen Hadrat Abu Hurairahin perimätiedon mukaan kyseessä on Ramadanin viimeinen ilta. Musnad Ahmad).
kun Zirr Bin Hubaish kysyi Hadrat Ubayy bin Ka ’ bilta Lailat-ulqadrista, hän totesi valan vannoen, eikä tehnyt poikkeusta, että on 27.yö. (Ahmad, Muslim, Abu Da ’UD, Tirmidhi, Nasa’ i, Ibn Hibban).
kun Hadrat Abu Zarrilta kysyttiin asiasta, hän sanoi: ”Hadrat’ Umar, Hadrat Hudhaifah ja monet muut seuralaiset Pyhän Profeetan (jolle rauha) ei ollut epäilystäkään siitä, että se on 27.yö.”(Ibn Abi Shaibah).
Hadrat ’Ubadah bin as-Samit sanoo Pyhän Profeetan (jolle rauha) sanoneen:” Lailat-al-qadr on yksi Ramadanin kymmenen viimeisen yön oudoista öistä: 21., 23., 25., 27., 29. tai viimeinen yö.”(Musnad Ahmad).
Hadrat ’Abdullah bin’ Abbas kertoo Pyhän Profeetan (jolle rauha) sanoneen: ”etsi sitä Ramadanin kymmenen viimeisen yön joukosta, kun kuussa on vielä yhdeksän päivää eli seitsemän päivää tai viisi päivää.”(bukhari). Useimmat tutkijat ovat ymmärtäneet sen tarkoittavan, että tällä Pyhä Profeetta tarkoitti pariton yötä.
Hadrat Abu Bakr sanoi: ”kun kuukaudesta on jäljellä yhdeksän päivää eli seitsemän päivää tai viisi päivää tai kolme päivää tai viimeinen yö.”Hän tarkoitti, että Lailat-ul-qadr pitäisi etsiä näiden päivämäärien joukosta. Tirmidhi, Nasa ’ i).
Hadrat ’ a ’Ishan mukaan Pyhä Profeetta (jolle rauha) sanoi:” Etsi lailat-ul – Qadria Ramadanin kymmenen viimeisen yön outojen öiden joukosta. (Bukhari, Muslimi, Ahmad, Tirmidhi). Hadrat ’ a ’ishah ja Hadrat’ Abdullah bin ’Umar ovat myös ilmoittaneet, että Pyhä Profeetta (jolle rauha) havaittu i’ tikaf (eristäytyminen Moskeija) aikana viimeisen kymmenen yötä Ramadan joka vuosi hänen elinaikanaan.
suuren seuralaisen, kuten Hadrat Mu ’awiyahin, Hadrat lbn ’Umarin, Hadrat Ibn’ Abbasin ja muiden, auktoriteettiin liittyvien perinteiden perusteella suuri osa varhaisimmista tutkijoista pitää Ramadanin 27.päivää Lailat-ul-qadrina. Luultavasti Allah ja Hänen lähettiläänsä eivät ole määritelleet mitään yhtä yötä syystä niin, että ihmiset, heidän intonsa hyötyä hyveitä Lailat-ul-qadr, pitäisi viettää enemmän ja enemmän öitä palvonnassa ja omistautumista ja ei pitäisi jäädä tyytymään vain yksi yö. Tässä herää kysymys, että kun on yö Makkahissa, on päivä suuressa osassa maailmaa; siksi noiden osien ihmiset eivät voi koskaan käyttää hyväkseen Lailat-ul-Qadria. Vastaus on, että arabiaksi yö-sanaa käytetään lähinnä päivän ja yön yhdistelmästä. Siksi päivää edeltävä yö milloin tahansa näistä Ramadanin päivämääristä voi olla Lailat ul-qadr tuossa osassa maailmaa.
kommentaattorit ovat yleensä ymmärtäneet tämän tarkoittavan sitä, että tänä yönä suoritetut hyvät teot ovat arvoltaan parempia kuin tuhannen kuukauden hyvät teot, joihin Lailat-ul-qadr ei kuulu. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämä on itsessään oikea ja Pyhä Profeetta (jolle rauha) on kuvattu suuria erinomaisuuksia ja hyveitä hyviä tekoja ja hartauksia tänä yönä. Mukaan perinteen liittyvät Bukhari ja Muslim, valtuutuksella Hadrat Abu Hurairah, Pyhä Profeetta sanoi: joka pysyi seisoo palvonnassa valtion uskon ja vuoksi palkintoja Allah aikana Lailat-ul-qadr, olisi kaikki hänen aiemmat synnit anteeksi.”Ja Musnad Ahmad, on perinne Hadrat’ Ubadah bin as-Samit, sanoen, että Pyhä Profeetta sanoi: Lailat-ut-qadr on. Viimeisten kymmenen Ramadanin yön joukossa. Se, joka nousi palvonnassa voidakseen hyödyntää niiden palkintoja, Allah will anteeksi kaikki hänen entinen ja jälkimmäinen synnit.”Mutta jakeessa ei sanota: ”vanhurskas toimiminen Lailat-ul-qadrissa on parempi kuin vanhurskas toimiminen tuhannessa kuukaudessa”, vaan siinä sanotaan: lailat-ul-qadr on parempi kuin tuhat kuukautta. ”Ja” tuhat kuukautta ”ei myöskään tarkoita 83 vuotta ja 4 kuukautta tarkalleen, mutta hyvin pitkä aika kuin” tuhat ” merkittiin arabien keskuudessa. Jae merkitsee sen tähden, että tänä yhtenä yönä suoritettiin ihmiskunnan hyväksi tehtävä, jonka kaltaista ei ollut suoritettu edes määräämättömän pitkän historian aikana.
”The Spirit”: Gabriel (rauha hänelle), joka on mainittu erillään enkeleistä hänen ainutlaatuisen ylhäisyytensä, kunniansa ja ansionsa vuoksi.
toisin sanoen he eivät laskeudu alas omasta tahdostaan vaan Herransa luvalla, ja ”jokainen käsky” merkitsee amr hakimia (viisasta käskyä), kuten Ad-Dukhan kuvailee:
eli koko yö illasta aamuun on rauha, vapaa kaikesta pahasta ja pahasta.