yksin matkaan lähteminen on soolomatkailua, joka viedään toiselle tasolle.
kun olin lapsi, mielessäni oli kuva siitä, miltä tuleva AIKUINEN minäni näyttäisi— tilannekuva, joka ei koskaan liikkunut tai muuttunut. Siinä ajan Jeep Wranglerilla, jossa on irrotettava yläosa, läpi karun autiomaan, Thelma ja Louise–tyyliin, velttokielinen koira, joka ratsastaa haulikolla rikoskumppaninani. Minut on kuvattu takaapäin, pitkät hiukset hoippuen ulos takanani, kun kiitän kohti horisonttia, ja tomun kiharoita nousee ylös kaktusten yläpuolelle, jotka jätän vanavedessäni.
kaksikymmentä vuotta myöhemmin minulla ei ole jeeppiä, koiraa eikä pitkää karvaa. Mutta olen pärjännyt aika hyvin yksin läpi eeppisten maisemien-osastolla. Itse asiassa, se on yksi suosimistani tavoista matkustaa, ihanteellisesti musiikki käynnistetty, korkean vääntömomentin auto, ja useita tunteja päivänvaloa seuraavaan määränpäähän. Olen siinä hetkessä täysin kontrollissa, kruisailen kaukaisissa ja joskus kieltävissä maisemissa, ihmettelen luontoa Ja tiedän, että minä—ja vain minä—saan tämän hetken.
yksin matkustaminen on kaunis asia, mutta yksin ajaminen on oma eläimensä.
monet ihmiset ovat kirjoittaneet yksin matkustamisen hyveistä, mutta puhun nimenomaan yksin ajamisesta, varsinkin maisemien läpi, jotka on luultavasti parhaiten kuvattu ”eeppiseksi luonnoksi.”Kansallispuistot, rannikot, vuoristot ja maalaismaisemat ovat hyviä aloituspaikkoja. Yksin matkustaminen on kaunis asia, mutta yksin ajaminen on oma eläimensä—kaikki vastuu ja vapaus on omissa käsissä, kun ne tarttuvat rattiin.
ajaessani läpi sammaleisen Oregonin metsän pelasin kanaa pelottavan suuren hirven kanssa odottamassa tien ylitystä. Pysähdyin Australian Great Ocean Roadin varrella katsomaan rantaa, jolla Patrick Swayze jahtaa ”vuosisadan myrskyä” Point Breakissa. Thaimaan maaseudulla halasin kiemurtelevia viidakkoteitä ylös ja yli vehreän vuorijonon, jonka huiput suutelivat pilviä—huono näkyvyys, hyvä tunne luonnon ääretön voima. Joka kerta säestinäni oli minä, minä ja minä.
yksin ajaminen ei ole aina sujuvaa seilaamista. Eräänä iltana sumuisilla Pyreneillä Etelä-Ranskassa GPS-PAIKANTIMENI kuoli kesken maatilamatkani, ja ajoin hätääntyneenä ympyrää maissipellon poikki yön laskeutuessa vakuuttuneena siitä, että olin menossa yökylään kylmälle takapenkille (lopulta löysin jonkun, joka osasi neuvoa minua). Aavikolla Utahissa, mutka tutkia sarja slot kanjoneita muuttui lievästi pelottava, kun tajusin, että jos rengas puhkeaa rosoinen, kivinen tie, kukaan ei löydä kuivunutta ruumiini kuukausiin. (Renkaat olivat kunnossa.)
kun olen yksin eeppisessä luonnossa, tunnen oman voimani.
jotkut saattavat ajatella, että on yksinäistä kokea tällainen ympäristö ilman toista ihmistä. En aina matkusta yksin, ja onkin hauskaa ja muistojen tekemistä katsella vaikkapa Grand Canyonin loistoa seuralaisen kanssa. Mutta kun olen yksin eeppisessä luonnossa, tunnen oman voimani. Sain itseni tähän paikkaan, hienoon maisemaan, joka avautuu minulle ihmeteltäväksi yksityisesti.
tiedän, että on suuri ylellisyys pystyä tähän. Pystyn, suurimman osan ajasta, taitavasti ajaa läpi tämän upean ympäristön ilman pelkoa, vaikka monet naispuoliset kollegani muualla maailmassa ei. Olen syntynyt suuriin etuoikeuksiin ja minulla on itsenäisyys, jota pidän luontaisena, kun se todellisuudessa opitaan. Tästä olen onnekas, ja tunnen sen kipeimmin, kun lähden matkaan luottavaisin mielin.
ajattelen paremmin, kun olen yksin—ei vain autossani, vaan myös itse tiellä, tyhjillä valtateillä, joilla ei nähdä liikennettä ja kaartuvia teitä, jotka on rakennettu jotenkin paikkoihin, joissa kukaan ihminen ei näytä koskaan olleen. Ihmettelen aina, varsinkin kun olen suunnistamassa jotain lievästi petollista polkua, joka on kaiverrettu vuoren kylkeen, miten tämä tie on rakennettu. Kuka laati tämän reitin? Kuka räjäytti raa ’ an maan ja tasoitti asfaltin? Kauanko se kesti? Mistä he tiesivät sen toimivan? Mutta ehkä ne eivät ole oikeita kysymyksiä-ehkä ainoa asia, jolla on väliä on, miten päädyin sinne ja minne menen seuraavaksi.
>>seuraava: 5 vinkkiä Mega Road tripin suunnitteluun (ja selviytymiseen)