Basra

Basra, Arabialainen Al-Bṣrah, Kaupunki, Al-Bṣrah muḥāfaẓahin pääkaupunki (kuvernoraatti), Kaakkois-Irak. Se on Irakin tärkein satama. Basra sijaitsee Shaṭṭ Al-ʿarabin (Tigris-ja Eufrat-jokien yhtymisen muodostaman vesiväylän) länsirannalla al-Ḥammār-järvestä lähtevällä 110 kilometriä al-Fāwin (FAO) yläpuolella Persianlahden rannalla. Viereinen maasto on alavaa ja syvästi purojen ja pienten vesistöjen risteämää.

toinen kalifi ʿUmar I perusti Basran sotilasleiriksi vuonna 638 noin 13 kilometrin päähän nykyisestä Al-Zubayrin Kaupungista Irakissa. Sen läheisyys Persianlahdelle ja helppo pääsy sekä Tigris-ja eufratjoelle että itärajoille kannustivat sen kasvua todelliseksi kaupungiksi huolimatta ankarasta ilmastosta ja vaikeuksista toimittaa leirille juomavettä. Islamin ensimmäinen arkkitehtonisesti merkittävä moskeija rakennettiin sinne vuonna 665.

Basran joukot taistelivat Sāsānialaisia persialaisia vastaan Nahāvandissa (642) ja valloittivat Iranin läntiset provinssit (650), kun taas itse kaupungissa käytiin kamelin taistelu (656), jossa kohtasivat profeetta Muhammedin Leski ʿāishisha ja Muhammedin vävy ja neljäs kalifi ʿAlī. ʿalīn kalifaatin (656-661) aikana ja sen jälkeen Basra oli Islamissa kilpailevien uskonnollisten ryhmittymien välille syntyneen poliittisen kiistan keskipiste. Tätä poliittista kitkaa lisäsi epävakaa yhteiskunnallinen tilanne. Siinä missä Arabiarmeija muodosti Basrassa aristokratian, sinne asettuneet paikalliset ja erilaiset siirtolaiskansat (intialaiset, persialaiset, afrikkalaiset, malaijit) olivat vain Mawālīa eli arabiheimoihin liitettyjä asiakkaita. Basran historia 700-luvun loppupuolelta on siis yksi levottomuuksista ja kapinoista. Kalifaatin kannattajan ʿAbd Allāh ibn al-Zubayrin (kuoli 692) joukot valtasivat kaupungin hetkeksi, minkä jälkeen siitä tuli Ibn Al-Ašʿathin kapinan keskus vuonna 701 ja al-Muhallabin kapinan keskus vuosina 719-720.

olot eivät parantuneet ʿabbāsidien aikana, jotka valtasivat kalifaatin vuonna 750. Kansannousu jatkui: Intiaanikansa Zoṭṭ nousi kapinaan 820-835; Mesopotamiaan maatalouden orjatyövoimaksi tuodut afrikkalaiset Mustat zanjit nousivat kapinaan noin 869-883 (katso Zanjin kapina). Qarmatialaiset, äärimuslimien lahko, hyökkäsivät Basraan ja hävittivät sen vuonna 923, minkä jälkeen kaupunki taantui ja jäi ʿabbāsidien pääkaupungin Bagdadin näkyvyyden varjoon. 1300-luvulle tultaessa laiminlyönnit ja mongolien hyökkäykset jättivät vain vähän alkuperäisestä Basrasta pystyyn, ja 1500-luvun vaihteessa se siirrettiin muinaisen Al-Ubullahin paikalle muutama kilometri ylävirtaan.

Basra oli kuitenkin ollut itsessään loistava kulttuurikeskus koko 800-luvun ja 800-luvulle. Siellä asui tunnettuja arabialaisia grammaatikkoja, runoilijoita, proosakirjailijoita sekä kirjallisuuden ja uskonoppineita. Islamilaisen mystiikan aloitti Basrassa Al-Ḥasan al-bṣrī, ja sinne kehittyi muʿtazilahin teologinen koulukunta. Basra tunnetaan länsimaalaisille ehkä parhaiten kaupunkina, josta Sinbad lähti matkaan Tuhannen ja yhden yön aikana.

turkkilaiset valtasivat Basran vuonna 1668. 1600-ja 1700-luvuilla sinne vakiintui englantilaisia, hollantilaisia ja portugalilaisia kauppiaita, ja Basra kehittyi 1800-luvulla huomattavasti jokiliikenteen jälleenlaivauspaikkana Bagdadiin. Vuonna 1914 aloitettiin nykyaikaisen sataman rakentaminen Basraan, jossa ei aiemmin ollut ollut laitureita. Ensimmäisen maailmansodan aikana britit miehittivät Basran ja käyttivät sitä satamana, jonka kautta yhteydet Mesopotamian ja Intian välillä säilyivät. Seuranneen Brittiläisen mandaatin aikana kaupungissa tehtiin monia parannuksia, ja sekä kaupungin että sataman merkitys kasvoi. Vuonna 1930 satamalaitokset siirtyivät brittien omistukseen Irakissa. Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet lähettivät tarvikkeita neuvostoliittolaisille liittolaisilleen Basran kautta.

Irakin öljyteollisuuden kasvu sodanjälkeisinä vuosikymmeninä teki Basrasta merkittävän öljynjalostus-ja vientikeskuksen. Ennen Iranin-Irakin sotaa (1980-88) öljyä pumpattiin Basrasta Persianlahden rannalla sijaitsevaan Al-Fāwin kaupunkiin ja lastattiin tankkereihin vientiin. Basran jalostamo vaurioitui kuitenkin pahoin Iranin-Irakin sodan alkukuukausina, ja monet kaupungin rakennuksista tuhoutuivat tykistöpommituksissa iranilaisten edetessä alle 10 kilometrin päähän siitä vuonna 1987. Kaupunki kärsi jälleen laajoja tuhoja vuonna 1991 Persianlahden sodassa ja sitä seuranneissa kapinallisryhmittymien ja hallituksen joukkojen välisissä taisteluissa.

Basra kärsi myös maaliskuussa 2003 alkaneesta Irakin sodasta. Kaupungin varuskuntaa pidettiin liian suurena uhkana Yhdysvaltain johtaman liittouman huoltolinjoille, ja pian sodan alkamisen jälkeen brittijoukot aloittivat järjestelmällisen piiritysoperaation Irakin armeijaa ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan kaupungissa ja sen ympäristössä. Kahden viikon taistelujen jälkeen Basra kaatui. Britannian asevoimat miehittivät ja hallitsivat aluetta joulukuuhun 2007 asti, jolloin turvallisuusvastuu palautettiin Irakin hallitukselle.

nykyinen Basran kaupunki on kolmen pikkukaupungin, Basran, Al-ʿashārin ja Al-Maʿqilin, sekä useiden pikkukylien muodostama taajama. Näiden asutuskeskusten ympärillä on laajoja palmulehtoja, joita halkovat salaojakanavat ja pienet purot, joiden leveys on noin 5 kilometriä shaṭṭ Al-ʿarabista. Basra sijaitsee alueella, joka on maataloudellisesti hyvin tuottoisa huolimatta sen suurista soisista alueista, joista monet kuivatettiin 1990-luvun alussa. Viljeltyjä viljelykasveja ovat taatelit, maissi, riisi ja hirssi. Pop. (2005 est.) 837,000.