tässä esitetyt kerronnalliset otteet ovat pieni otos tämän verkkokokoelman runsaista tarinoista. Jotkut kertomukset sisältävät hätkähdyttäviä kuvauksia julmuudesta, kun taas toiset välittävät lähes nostalgisen kuvan plantaasielämästä. Nämä kertomukset tarjoavat korvaamattoman ensimmäisen persoonan kertomuksen orjuudesta ja niistä yksilöistä, joihin se vaikutti.
tässä esitetyt kerronnalliset otteet ovat pieni otos tämän verkkokokoelman tarinoiden runsaudesta. Jotkut kertomukset sisältävät hätkähdyttäviä kuvauksia julmuudesta, kun taas toiset välittävät lähes nostalgisen kuvan plantaasielämästä. Nämä kertomukset tarjoavat korvaamattoman ensimmäisen persoonan kertomuksen orjuudesta ja niistä yksilöistä, joihin se vaikutti. Vaikka orjuudessa eläneet afroamerikkalaiset eivät ole enää keskuudessamme, heidän kokemuksensa jäävät näiden Federal Writers’ Projectin 1930-luvun lopulla nauhoittamien haastattelujen ansiosta.
John W. Fields, Ikä 89
”useimmilla meistä värillisillä oli suuri halu lukea ja kirjoittaa. Käytimme hyväksemme jokaisen tilaisuuden kouluttautua. Suurin osa plantaasien omistajista oli hyvin tylyjä, jos jäimme kiinni yrittäessämme oppia tai kirjoittaa. Laki määräsi, että jos valkoinen mies jäi kiinni yrittäessään kouluttaa neekeriorjaa, häntä vastaan nostettiin syyte, josta seurasi 50 dollarin sakko ja vankeustuomio. Emme koskaan saaneet mennä kaupunkiin ja vasta paettuani tiesin, että he myivät kaikkea muuta kuin orjia, tupakkaa ja viisastelijaa. Tietämättömyytemme oli etelän suurin ote meihin. Tiesimme, että voisimme karata, mutta mitä sitten? Rikokseen syyllistynyt sai erittäin ankaran rangaistuksen.”
Lue loput tästä kertomuksesta
Sarah Frances Shaw Graves, Ikä 87
”synnyin 23. maaliskuuta 1850 Kentuckyssa lähellä Louisvilleä. Istun nyt 88 vuotta. (1937). Minut tuotiin Missouriin, kun olin kuuden kuukauden ikäinen, äitini kanssa, joka oli orja, jonka omisti Shaw-niminen mies, joka oli antanut hänet Jimmie Graves-nimiselle miehelle, joka tuli Missouriin asumaan tyttärensä Emily Graves Crowdesin kanssa. Olen aina asunut Emily Crowdesin kanssa.”
siirtolapuutarha-asia hämmensi haastattelijaa ja Sally-Täti pyrki selittämään asiaa.
” Yes ’ m. allowed? Kyllä, aion selittää sen”, hän vastasi. ”Näetkös oli orjakauppiaat niinä päivinä, jes’ kuin sinulla hevonen ja muuli ’ auto kauppiaat nyt. He ostivat ja myivät orjia ja palkkasivat heidät. Vuokrasin ne. Se tarkoittaa palkkaamista. Orja ei kuitenkaan koskaan saanut palkkaa. Kaikki meni isännälle. Mies, jolle ne annettiin, maksoi isännälle.”
” minua ei koskaan myyty. Äitini myytiin vain kerran, mutta hänet palkattiin monta kertaa. Kyllä, kun orja oli varattu, joku maksoi käsirahan ja antoi asuntolainan lopuista. Irtaimiston kiinnitys. . . .”
”Siirtolapuutarhat aiheuttivat paljon murhetta orjille”, täti Sally vakuutti. ”Jätimme isäni Kentuckyyn, koska hän oli varattu toiselle miehelle. Isäni ei koskaan tiennyt, minne äitini meni, ja ” äitini ei koskaan tiennyt, minne isä meni.”Sally-täti piti hetken taukoa ja jatkoi sitten katkerana. ”He eivät koskaan halunneet äidin tietävän, ’koska he tiesivät, ettei hän koskaan menisi naimisiin niin kauan, että tiesi missä hän oli. Isäntämme halusi hänen menevän uudelleen naimisiin ja kasvattavan lisää lapsia orjiksi. He eivät koskaan halunneet äidin tietävän, missä isä oli, ja ”hän ei koskaan tietänytkään”, huokaa täti Sally.
Lue loput tästä kertomuksesta
Sarah Gudger, Ikä 121
I ’membahs de time when mah mammy wah alive, I wah a small chile, afoah dey tuck huh t’ Rims Crick. Kaikki me chillenit pelaamme yhdessä ya ’ dissa. Jes ’arunnin’ an ’aplayin’ lak chillun tekee. Yhtäkkiä mammy mälläsi ja pyysi. ”Cum in heah dis minnit”, hän sanoo. ”Jes Katso ylös mitä ahappen’, ”ja siunaa elämäsi, kulta, da sta’ s Wah fallin ’ jes ’ lak rain. Mammy Wah tebble skuled, but we Chilen wa ’NT afeard, no, wa’ NT afeard. Äiti sanoi, että jos putoat, joku kuolee. Lot people gonna die f ’om de looks ob dem Stan. Ebbathin’ wah jes ’ as bright as day. Cudda, Ota pin-koodi. Te tiedätte, että de sta ei loista yhtä kirkkaana kuin Takahuone. Minä ihmettelen sitä. Ne eivät loista yhtä kirkkaina. Wa ’NT long afoah vei mah mammyn pois, ja minä wah lef’ yksin.
*(yksi kaikkien aikojen näyttävimmistä meteoriparvista, joka näkyi koko Pohjois-Amerikassa, tapahtui vuonna 1833.)
Lue loput tästä kertomuksesta
Charley Williams, Ikä 94
kun de day alkaa haljeta, de koko plantaasi puhkeaa kaikenlaisiin ääniin, ja de kind of noise voi kertoa, mitä tapahtuu.
Come de daybreak you hear de guinea fowls start down at the edge of de woods lot, and den de roosters all start up ’ round de barn and de ducks finally wake up and jine in. Voit haistaa de sow Bellyn paistuvan mökeissä de ” row ’ssa”, mennäksesi wid de hoecakeen ja de piimään.
Den purty soon de wind rise a little, and you can hear a old bell donging way on some plantation a mile or two off, and den more bells at other places and maybe a torvi, and purty soon younder go old Master ’s old ram horn wid a long toot and den some short toots, and here come de oversier down de row of cabins, huutaen right and left, and nocking de ham out’ N hilths wid a long shiny goose quill pick.
kelloja ja torvia! Kellot tähän ja torvet tähän! Kaikki mitä tiesimme oli mennä ja tulla de kellot ja torvet!
Lue loput tästä kertomuksesta
Jaakko Niemi, ikä yli 100
”olen bo’ n tuolla Kaakkois Texas ja en tiedä, mikä kuukausi tai de vuosi sho’, mutta ’ se oli enemmän dan 100 vuotta sitten. Minun äitini ja pappyni olivat bo ’n Afrikassa, dats what dey’ s tol ’ me. Deyn omisti Marster Bob Houston ja hänellä oli de ranch dere, whar dey have karjaa ja hosses.
”When I ’s old’ nough to set on de hoss, dey learned me to ride, tendin ’ hosses. Koska olen hyvä hoss rider, käyttää minua koko ajan gwine hossesin jälkeen. Minä menen heidän kanssaan Meksikoon. Ylitämme dejoen monta kertaa. Olin jäsen, kun ajoimme 200 hossea pohjoiseen. Se oli paha raemyrsky tulee Herdin kohdalle ja se lauma kääntyy ja alkaa toiseen suuntaan. Meitä oli viisi ratsastajaa, ja meidän piti estää heitä hajaantumasta. Minä olin johtaja ja tiedätkö, mitä tälle nekrulle tapahtuu, jos minun hossini kompuroi? Oikeassa paikassa olisin yhä! Marster, anna minulle uusi satula Savin ’ de hossesille.
Lue loput tästä kertomuksesta
Tempie Cummins, Ikä tuntematon
”valkoinen chillun yrittää opettaa minua lukemaan ja kirjoittamaan, – mutta en pitänyt paljoa, koska halusin tehdä töitä. Äiti oli töissä talossa ja laittoi myös ruokaa. Hän sanoi piileskelleensä savupiipun nurkassa ja kuunnelleensa, mitä valkoiset sanovat. Kun vapaus koitti, marster kertoisi heille, mutta äiti kuuli hänen kertovan mistukselle, että orjat olivat vapaita, mutta he tiesivät sen, eikä gwineter kerro heille ennen kuin hän tekee lisää satoa tai pari. Kun äiti kuulee, että hän sanoo, että hän livahtaa savupiipun nurkasta ja lyö kantapäänsä yhteen neljä kertaa ja huutaa: ’Olen vapaa, olen vapaa. Sitten hän juoksee pellolle, gainst marsterin tahdosta ja tol ’ kaikki muut orjat ja he lopettavat työnsä. Sitten hän juoksi pois ja yöllä hän livahti rotkoon lähellä taloa ja käski heidän tuoda minut luokseen. Marster, hän tuli ulos aseensa kanssa ja ampui äitiä, – mutta hän juoksi rotkoon ja häipyi kanssani.
Lue loput tästä kertomuksesta
William Moore, Ikä 82
”joinain sunnuntaisin kävimme kirkossa jossain. Me kaikki tykkäsimme käydä missä vain. Valkoinen saarnaaja allus käski meitä ’ bey isäntämme ja työskennellä kovasti ja laulaa ja kun kuolemme, menemme taivaaseen. Marse Tom ei välittänyt, että lauloimme hyteissämme, – mutta meidän on parempi olla antamatta hänen yllyttää meitä rukoilemaan.
”Seems like niggers jus’ got to pray. Puolet elämästä on rukoilemista. Joku nekru vuorollaan katselee, jos Marse Tom joka tapauksessa ottaisi, – sitten he kiertävät itsensä mökin lattialle ja rukoilevat. He vaikeroivat alas ja lempeästi. jonain päivänä tämä ies nostetaan harteiltamme.”
” Marse Tom been dead long time now. Uskon, että hän on helvetissä. Siltä näyttää. Hän oli kamalan ilkeä mies ja hänellä oli indiff ’ ENT, ilkeä Vaimo. Mutta hänellä oli sakot”, sweetes ” Chillun, jonka Lawd antoi elää ja hengittää maan päällä. He ovat niin kilttejä ja surevat meitä orjia.
”Some them chillun used to read us li’ l things out of papers and books. Katsoisimme papereita ja kirjoja kuin ne olisivat jotain kummallista, – mutta parempi olla kertomatta Marse Tomille tai hänen vaimolleen!
Lue loput tästä kertomuksesta
Walter Rimm, Ikä 80
”isäni ei ollut pelkuri. Hän on de white Bloodin light cullud ja pakenee sev ’ RAL Timesia. Täällä on isoja metsiä joka puolella ja näemme paljon juoksijoita. Yksi vanha kaveri nimeltä John on ollut juoksupoikana neljä vuotta ja patterollerit* yrittävät kaikkia temppuja, mutta eivät voi tehdä sitä. Hän haluaa hänet kovasti, koska se saa muut orjat juoksemaan karkuun, jos hän pysyy vapaana. Se sots de trap hänelle. Hän tietää, että hän pitää hyvästä ruoasta, joten hän valitsee täkin ja antaa chitlinille ja lipeälle homineyn. John tulee ja olen sisällä, Kun de patterrollers ratsastaa de door. Kaikki ovat hiljaa ja John seisoo oven lähellä, ja kun hän alkaa tulla sisään, hän tarttuu lapioon täynnä kuumaa tuhkaa ja heittää heidät patterirattaisiin kasvoihin. Hän ryntää läpi ja juoksee pois huutaen: ”lintu ilmassa!”
” One woman name Rhodie runs off for long spell. De hounds ei jahtaa häntä. Hän varastaa kuumaa vaaleaa leipää* * kun se laitetaan ikkunaan jäähtymään, ja elää sillä. Hän sanoi äidilleni, miten estää de houndsia seuraamasta sinua, – on ottaa mustapippuria, laittaa se sukkiisi ja juosta ilman kenkiä. Se saa de Houndsin aivastamaan.
”One day I’ S in de woods and meets de nigger runawayer. Hän tulee de cabiniin ja äiti tekee hänelle pekoni-munavoileivän, emmekä kylvä häntä enää koskaan. Ehkä hän pääsi Meksikoon, jonne monet de orjat juoksevat.
*”Patterollerit” (partiolaiset) olivat valkoisia miehiä, jotka palvelivat eri puolilla etelää järjestetyissä paikallispartioissa valvomassa orjien liikkumista kotiplantaasien ulkopuolella. Partiolaiset valvoivat asuinalueitaan haastamalla jokaisen orjan, jonka he epäilivät olevan poissa kotoa, esittämään isännältään kirjallisen ”kulkuluvan” eli valtuutuksen. Ilman kulkulupaa löydetyt orjat joutuivat pidätysten, pahoinpitelyjen tai muun väkivallan kohteeksi, joista osa johti kuolemaan.
** ”vaalea leipä” on vehnäjauhoista tehtyä hapatettua leipää. Siinä missä muualla maassa puhutaan vain leivästä, etelässä puhutaan usein vaaleasta leivästä tai harvemmin leivästä, tarkoittaen vehnäjauhoista tehtyä ja hiivalla hapatettua leipää. Toisin kuin pohjoissuomalaiset saattaisivat luulla, vaalea leipä ei ole synonyymi vaalealle leivälle. ”Vaalea ”ei viittaa leivän väriin vaan hiivaan, joka” vaalentaa ” sitä, joten vaalea leipä voi olla Täysjyvävehnää tai valkoista. Vaalea leipä tai leipä asettuu sen sijaan vastakkain pone-tai cornpone-leivän kanssa, joka on valmistettu maissijauhosta ja yleensä happamatonta. Lähde: American Heritage Dictionary of the English Language, Fourth Edition (New York: Houghton Mifflin, 2000)
Lue loput tästä kertomuksesta