Demokraattisen puolueen puolisotilaallisia ryhmittymiä syntyi myös Etelä-Carolinassa vuoden 1876 osavaltion ja kansallisten kampanjoiden aikana. Siellä näiden ryhmien jäsenet kutsuivat itseään ” Punapaidoiksi.”Heidän virallinen taistelusuunnitelmansa, jossa vaadittiin kiväärein ja pistoolein aseistautuneita demokraattisia kerhoja, totesi muun muassa:
jokaisen Demokraatin on tunnettava kunnia hallita ainakin yhden neekerin ääntä pelottelemalla, ostamalla, pitämällä hänet poissa.
meidän on osallistuttava jokaiseen Radikaalikokoukseen. Demokraattien on mentävä paikalle niin paljon kuin mahdollista ja hyvin aseistautuneina, käyttäydyttävä aluksi hyvin kohteliaasti, ja heti kun heidän puhujansa alkavat kertoa heille, että he ovat valehtelijoita ja yrittävät vain johtaa tietämättömät neekerit harhaan.
puheissa Neekereille täytyy muistaa, että heihin voi vaikuttaa vain heidän pelkonsa, taikauskonsa ja juopottelunsa. Kohtele heitä niin, että näytät heille, että olet ylivoimainen rotu ja että heidän luonnollinen asemansa on Alistaminen valkoiselle miehelle.
Älä koskaan uhkaile miestä yksitellen. Jos hän ansaitsee tulla uhatuksi, niin ajan välttämättömyydet vaativat, että hänen on kuoltava. Kuollut radikaali on hyvin harmiton-uhattu radikaali on usein hankala, joskus vaarallinen ja aina kostonhimoinen.jokaisen seuran on pukeuduttava punaiseen paitaan, ja heidän on oltava varmoja ja käytettävä sitä kaikissa yleisissä kokouksissa ja erityisesti vaalipäivänä.1