Väkivaltariski
Henkirikosidea on huomattava riskitekijä, kun yritetään selvittää henkilön väkivaltariskiä. Tällainen arviointi on rutiinia psykiatrisille potilaille tai muille potilaille, jotka tulevat sairaalaan mielenterveysongelmista kärsivinä. On monia liittyviä riskitekijöitä, jotka ovat: väkivallan historia ja mahdolliset ajatukset vahingoittamisesta, huono impulssikontrolli ja kyvyttömyys viivyttää mielihyvän tyydyttämistä, heikentyminen tai todellisuuden testauksen menetys, erityisesti harhaiset uskomukset tai käskyharhat, tunne siitä, että ulkopuolinen voima ohjaa häntä, usko siihen, että muut ihmiset haluavat vahingoittaa häntä, käsitys hylkäämisestä tai nöyryytyksestä muiden käsissä, päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen tai aiempi epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, otsalohkon toimintahäiriö tai päävamma.
liittyvät psykopatologiat
ihmisillä, joilla on henkirikoksia, on suurempi riski sairastua muuhun psykopatologiaan kuin normaaliväestöllä. Tällaisia ovat itsemurha-ajatukset, psykoosi, delirium tai päihtymys. Erään tutkimuksen mukaan skitsofreniaa sairastavilla on suurentunut riski syyllistyä väkivaltaisiin tekoihin, myös henkirikoksiin.
Murhanhimoa voi esiintyä käyttäytymishäiriöiden, kuten persoonallisuushäiriön (erityisesti käytöshäiriö, narsistinen persoonallisuushäiriö ja epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö) yhteydessä. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan antisosiaalista persoonallisuushäiriötä sairastavilla on kohonnut väkivallan riski,joka on suurempi kuin skitsofreniaa sairastavilla. Samassa tutkimuksessa mainitaan myös, että moniin muihin mielenterveyden häiriöihin ei liity lisääntynyttä väkivallan riskiä: masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja kehitysvammaisuuteen.
Henkirikosideoita voi syntyä ihmisillä, jotka voivat muuten melko hyvin, mistä kertoo se, että valtaosalla väestöön kuuluvista ihmisistä on ollut henkirikosfantasioita. Kun murhafantasioista etsitään laukaisevia tekijöitä, valtaosa näyttää olevan jollain tavalla yhteydessä parisuhteen katkeamiseen. Joko mustasukkaisuus tai kosto, ahneus / himo tai jopa pelko ja itsepuolustus herättävät murhanhimoisia ajatuksia ja tekoja useimmissa tapauksissa. Vähemmistö tapauksista henkirikokset ja väkivallanteot voivat liittyä mielenterveyden häiriöön. Näillä henkirikoksilla ja fantasioilla ei näytä olevan samoja taustalla olevia laukaisevia tekijöitä kuin ihmisillä, joilla ei ole mielenterveyshäiriötä, mutta kun näitä laukaisevia tekijöitä on, väkivallan riski on tavallista suurempi.
ihmisillä, joilla on henkihimoisia ajatuksia, on myös suurempi itsemurhariski. Tämä osoittaa, että on tarpeen arvioida itsemurhariskiä henkilöillä, joilla on ajatuksia väkivallasta toisia kohtaan.
tekaistuja ja kuvitteellisia henkirikosideoita
joskus ihmisillä, jotka väittävät omaavansa henkirikosideoita, ei todellisuudessa ole murhanhimoisia ajatuksia, vaan he vain väittävät omaavansa niitä. He voivat tehdä näin monista eri syistä, esim. saada huomiota, pakottaa henkilö tai ihmisiä tai vastaan jotain toimintaa, tai välttää sosiaalisia tai oikeudellisia velvoitteita (joskus saamalla pääsy sairaalaan) — KS.malingering tai factitious häiriö.