termi Inuit (monikossa Inuk ’ihminen’) viittaa Alaskan, Kanadan ja Grönlannin sirkumpolaaristen alueiden alkuperäiskansoihin. Termiä käytetään myös inuiittien puhumien kielimuunnosten jatkumosta. Inuitit on viiden läheistä sukua olevan kielen ryhmä, joka kuuluu Eskimo-Aleuttilaisen kielikunnan Eskimohaaraan. Näistä kolmesta Kanadassa ja Grönlannissa puhutusta kielestä käytetään nimitystä Inuktitut. Kahta Alaskassa puhuttua kieltä kutsutaan nimellä Inupiatun (Ethnologue). Inuiitit itse käyttävät eri nimiä viitatakseen omiin kieliinsä. Termi Eskimo on algonkvian kielessä halventava sana, joka tarkoittaa ” raa ’an lihan syöjää”. Paimentolaisten inuiittien arvellaan saaneen alkunsa Koillis-Siperiasta ja alkaneen vaeltaa itään Beringinsalmen yli Alaskaan ja sieltä Pohjois-Kanadan yli Grönlantiin laajalti toisistaan erillään olevina ryhminä noin 2000 eaa. Tämän vuoksi inuitit eivät ole yhtenäinen kieli, vaan niiden muunnosten jatkumo, jotka eivät ole helposti ymmärrettävissä maantieteellisissä ääripäissään.
|
inuitit
|
||
|---|---|---|
| Inuinnaqtun (Länsi-Kanadan inuitit, Länsi-Kanadan Inuktitut) | 410 | hajanaisia rannikkoyhteisöjä Länsi-ja Pohjois-Kanadassa. Luoteisterritorioiden lakisääteinen maakunnallinen työkieli. |
| Inuktitut (itäisen Kanadan inuitit) | 34,100 | Hudsoninsalmen alueet itään Nunavutin, eteläisen Baffininsaaren ja pohjoisten Quebecin rannikkoseutujen kautta jatkuen Pohjois-Atlantin rannikolle, Newfoundlandiin ja Labradoriin. |
| Inuktitut, Grönlanti (Grönlanti, Kalallit) | 57,000 | Grönlanti, Tanska. Lakisääteinen kansallinen kieli |
| Inupiatun, Pohjois-Alaskan (Pohjois-Alaskan Inupiat, Inupiat, ”Eskimo”) | 13,500 | Alaska, Norton Sound ja Point Hope, Yhdysvallat. |
| Inupiatun, Luoteis-Alaskan (Luoteis-Alaska Inupiat, Inupiatun, ”Eskimo”) | 5,580 | Alaska, Kobuk-joki, Noatak-joki, Sewardin niemimaa ja Beringinsalmi. |
Status
Inuiittimuunnoksilla on erilainen asema riippuen siitä, missä maassa niitä puhutaan:
- Grönlanti
suurin ryhmä inuittien puhujia asuu Grönlannissa ja Tanskassa (57 000). Grönlannissa inuiittien virallinen muoto on yksi valtion virallisista kielistä (Tanskan ohella). Sitä kutsutaan Kalallisiksi. - Kanada
Kanadassa sanaa Inuktitut käytetään tarkoittamaan kaikkia kanadalaisia inuitien muunnoksia. Inuktitut tunnustetaan Nunavutin territorion (yhdessä Englannin ja ranskan) ja Luoteisterritorioiden (yhdessä englannin, ranskan ja useiden muiden alkuperäiskansojen kielten) viralliseksi kieleksi. Sillä on myös laillinen tunnustus Nunavikissa – osassa Quebeciä – jossa se on tunnustettu ranskan kielen peruskirjassa Inuiittikoulujen viralliseksi opetuskieleksi. Sillä on jonkin verran tunnustusta myös Nunatsiavutissa – Labradorin Inuiittialueella. Inuiitteja käytetään painetussa ja sähköisessä mediassa Kanadassa ja Grönlannissa. Inuit Circumpolar Conferencella on toimikunta, joka on omistautunut inuiittien säilyttämiseen ja kielen yhteisen kirjoitusjärjestelmän kehittämiseen. - USA
Inuiteilla ei ole virallista asemaa Alaskassa.
murteet
kaikilla Inuiittimuunnoksilla on joukko murteita, jotka liittyvät niiden maantieteelliseen sijaintiin.
rakenne
Äännejärjestelmä
lähes kaikissa inuiittien murteissa on vain kolme perusvokaalia, jotka voivat olla joko lyhyitä tai pitkiä. Vokaalin pituus vaikuttaa sanan merkitykseen. Nunavutin standardissa roomalaisessa ortografiassa pitkät vokaalit kirjoitetaan kaksoisvokaalina. Tämä sääntö ei aina päde Alaskan murteissa ja joillakin Grönlannin alueilla. Vokaalisarjat rajoittuvat kahteen vierekkäiseen vokaaliin.
| lähellä |
i
|
. |
u
|
| Mid | |||
| avaa |
a
|
konsonantit
murteet voivat vaihdella hieman konsonanttien määrässä. Inuiittien Nunavutin murteissa on viisitoista konsonanttia. Muissa murteissa voi olla enemmän. Konsonanttiklusterit rajoittuvat kahden konsonantin jaksoihin.
| labiaalinen | alveolaarinen | palataalinen | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| pysähdykset | äänetön |
p.
|
t
|
k
|
q
|
|
| ilmaisi |
ɟ
|
g
|
ɢ
|
|||
| Frikatiivit | äänettömiä |
s
|
||||
| sivusuunnassa |
v
|
ɬ
|
||||
| Lateraalisiin | äänettömiä | |||||
| ääninäyte |
l
|
|||||
| Nasaalit |
m
|
ei
|
ŋ
|
|||
| Puolivokaalit |
j
|
|||||
- /p/, /t/, /k/, / q / ovat aspiroimattomia eli tuotetaan ilman ilmaa, kuten englanniksi.
- /q/, /ɢ/ ei ole vastineita englanniksi
- /ɟ / ei ole vastinetta Engishissä
- /ŋ / ei ole vastinetta englanniksi
- /ŋ/ ng laulussa
- /j/ = y jamssissa
stressi
stressiasento sanassa vaikuttaa sanan merkitykseen.
kielioppi
muiden Eskimo-Aleuttien kielten tavoin Inuiittikielet ovat polysynteettisiä, eli kieliopillisia funktioita edustavat juuriin ja varsiin liitetyt suffiksit. Tämän vuoksi inuiittikielissä on monia pitkiä sanoja, jotka vastaavat kokonaisia lauseita analyyttisissä kielissä, kuten Englannissa. Esimerkiksi Inuktitut sana tusaatsiarunnanngittualuujunga ’ en kuule kovin hyvin ’koostuu elementeistä tusaa’ kuulla ’+ tsiaq’ hyvin ’+ junnaq’ pystyy ’+ nngit’ ei ’+ tualuu’ hyvin paljon ’+ junga’ lst henkilö yksikössä, läsnä, suuntaa antava, ei-spesifinen ’ (esimerkki Wikipediasta).
kaikki Inuiittikielet ovat Ergatiivi-Absolutiiveja. Tämä tarkoittaa, että intransitiiviverbien subjektit ja transitiiviverbien objektit merkitään Absolutiivitapauksella, kun taas transitiiviverbien subjektit merkitään Ergatiivitapauksella. Tämä eroaa indoeurooppalaisista kielistä, jotka merkitsevät sekä transitiivisten että intransitiivisten verbien subjektia Nominatiivitapauksella ja transitiivisten verbien objektia Akkusatiivitapauksella.
substantiivit
- substantiivit merkitään asialle ja numerolle. Useimmissa inuiittien muunnoksissa on kolme numeroa (yksikkö, dual ja monikko).
- sukupuolimerkintää ei ole.
- tapauksia ovat absolutiivi, ergatiivi, equatiivi, instrumentaali, lokatiivi, allatiivi, ablatiivi ja prolatiivi.
Pronominit
inuiittien pronominijärjestelmä koostuu persoonallisista, kysyvistä ja demonstratiivisista pronomineista. Inuiteilla on kaksi muotoa kolmannen persoonan pronominista: yksi, joka vastaa kolmatta persoonaa eurooppalaisissa kielissä, ja obvatiivimuoto. Tämä auttaa disambiguate edeltäjä ”hänen” lauseessa, kuten ” Tommy antoi Billy hänen pallo.”
verbit
Inuiittiverbeillä on pitkälle kehittynyt kieliopillinen merkintäjärjestelmä. Yksittäinen taivutettava verbi voi muodostaa lauseen, esimerkiksi quviasuktunga ’olen onnellinen’ (quviasuk ’onnellinen’ + –tunga ’1st person yksikkö’.)
- verbit jakautuvat kahteen luokkaan: spesifiseen ja epäspesifiseen. On kuitenkin monia verbejä, jotka kuuluvat molempiin luokkiin. Tietyillä verbeillä on määräisiä objekteja. Ne ottavat suffikseja, jotka ilmaisevat sekä subjektin että objektin kieliopillisen persoonan, mutta eivät niiden kieliopillista lukua.
- verbeissä on taivutuksia sekä subjektin että objektin persoonalle ja lukumäärälle.
- Inuktitut verbit alkavat juurimorfeemilla ja päättyvät subjektinsa kieliopillista persoonaa ilmaisevaan loppuliitteeseen, esim.pisuk ’kävellä’ + tunga ’1. persoonan yksikkö’ = pisuktunga ’minä kävelen’.
- erilaisia mielialoja on jopa 8, mukaan lukien indikatiivi, imperatiivi, interrogatiivi, optatiivi ja useita subjunktiivin muotoja.
- aspekti ilmaistaan leksikaalisesti derivoinnin kautta, eikä kieliopillisesti.
- aikamuotoja on kolme: nykyisyys, menneisyys ja tulevaisuus. Siinä missä Indoeurooppalaisilla kielillä on tapana tehdä aikamuotoisia erotteluja suhteessa ennen tai jälkeen jonkin tietyn tapahtuman, Inuktitut tekee useita jokseenkin sumeita erotteluja riippuen siitä, kuinka pitkälle menneisyyteen tai tulevaisuuteen tapahtuma tapahtui tai tulee tapahtumaan. Englanniksi tämä ero vaatii lisäsanoja tapahtuman sijoittamiseksi aikaan, mutta Inuktitutissa aikamerkki itsessään sisältää paljon tätä tietoa, esim.tikip– ’arrive’ +niaq– ’later today’ + –tuq ’3rd person singular non-specific’ = tikimniaqtuq ’he is arriving later’ (esimerkki Wikipediasta).
sanajärjestys
normaali sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi.
Sanasto
- Inuiteilla on taipumus olla lainaamatta sanoja muista kielistä, vaan rakentaa ne alkuaineista, esimerkiksi sukatunik titiraut ’fax’, kirjaimellisesti ’nopeat kirjaimet’. Uudet sanat muodostetaan tyypillisesti alkuperäisistä ja lainatuista juurista lisäämällä erilaisia suffikseja.
- eri lajikkeiden sanastoissa on erilaisia vaikutteita. Esimerkiksi Siperiassa puhutuissa muunnoksissa on lainasanoja venäjänkielinen (esimerkiksi sabaakax ’koira’ venäläisestä sobakasta. Kanadassa puhutussa inuktitutissa käytetään monia englanninkielisiä sanoja, kun taas Grönlannissa Inuktitutissa on laajoja vaikutteita Tanskasta.
| Mitä kuuluu? | Qanuipit? |
| Hyvästi | Tavvauvut (that ’s it person), tavvauvut (that’ s your or sea people) |
| kiitosasiakirja | |
| II | |
| mutta | Aakka, aagaa |
| Tervetuloa |
IOOO on varmaan kuullut, että Inuiiteilla on man ’unille’sanoja. Tässä he ovat: anio, apizhak, aput, iriartak, katakartanak, kavisilak, kindirak, manguk, masak, matsaak, natiruvaak, idukak, kannialaak, kannyk, kiasuka, kik ’ sumak.Ikelle on myös melko vähän sanoja, nimittäin aggutitaak, ivunit, kilinik, nilak, iduttaak, kusak, sarliar susik, siko, sikukraa, tuvak.
alla on Inuiittinumerot 1-10.
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Inuktitut, Länsi-Kanadalainen |
lihansyöjä
|
ʀukuk
|
pingasut
|
sorto
|
täysin
|
kuninkaan rooli
|
aypak
|
pingasonik
|
qulingiluaatti
|
kulit
|
| Inuktitut, Grönlanti |
ataaseq
|
karhunpentu
|
pingasut
|
järjestelmä
|
täysin
|
arpinilliitti
|
fenkoli
|
arfineq pingasut
|
qulingiluaatti
|
kulit
|
| Aleut | Ataka | aalax | qaanku | sichi | chaang | atuung | uluung | qamchiing | Sichiing | hatix |
kirjoittaminen
vielä suhteellisen vähän aikaa sitten inuitit eivät kirjoittaneet. Ensimmäisen yrityksen kielen kirjoittamiseksi tekivät Grönlannissa ja Labradorissa toimineet määriläiset lähetyssaarnaajat 1700-luvun puolivälissä. Anglikaaninen lähetyssaarnaaja Edmund Peck sovitti 1870-luvulla Cree-oppimäärän inuiittien kirjoittamiseen. Muut lähetyssaarnaajat ja myöhemmin Kanadan ja Yhdysvaltain hallituksen kielitieteilijät sovittivat latinalaisen kirjaimiston Mackenziejoen suiston, läntisten arktisten saarten ja Alaskan murteisiin. Nykyään inuiteja kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla Grönlannissa, Alaskassa, Labradorissa, Mackenziejoen suistossa Luoteisterritorioissa ja osassa Nunavutia. Suurimmassa osassa Nunavutia ja Pohjois-Quebecissä inuiteja kirjoitetaan latinalaisten aakkosten ohella inuiittien tavukirjalla, jolla on Nunavutissa virallinen asema. Tavukirjoja käytetään myös virallisesti Quebecissä. Grönlannissa perinteinen Latinalainen kirjaimisto on virallinen ja sitä käytetään laajalti julkisessa elämässä. Alaskassa inupiaqia kirjoitetaan latinalaisella kirjaimistolla. Joissakin osissa Kanadaa käytetään kuitenkin inuiittien oppimäärää.
alla on ihmisoikeuksien julistuksen 1 artikla kahdessa Inuiittikirjoituksessa.
Grönlantilainen Inuktitut Immikkoortoq1. Inuit repair inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillo laps inimmilluseqarlutilo pisinnaatitaöffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillo nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu ilioreqeqatigittariaqaraluarput qatanngutigiitut peqatigiinnerup anersaapput.Tämä disambiguation-sivu listaa artikkeleita, jotka liittyvät otsikkoon itäinen Kanadan inuit.
1 artikla kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän tulisi toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Tiesitkö?
Englanti on lainannut useita sanoja Inuiittikielistä. Niiden joukossa ovat seuraavat:
|
lainasana
|
alkuperä
|
|---|---|
| anorak | kalaiset anoraq |
| iglu | kalaiset igdlo ’house’ |
| kajakki | kalaiset qayaq, kirjaimellisesti ”pieni nahkalaiva’ |
| nanuk (nanook) | jääkarhu |
| anorakki | uskotaan olevan Aleuttilaista alkuperää |
| umiak | monen hengen kajakki |