Isobaarit

Tiedätkö, että isobaareja kutsuttiin alun perin nimellä ”isobaarit”? Isobaarit ovat erillisten alkuaineiden atomeja tai nuklideja, joilla on sama määrä nukleoneja (protonit+ neutronit). Nimen sille antoi Alfred Walter Stewart vuonna 1918. Se on alun perin otettu Kreikan sanojen yhdistelmästä – isos tarkoittaa yhtä ja bar tarkoittaa painoa.

ehdotetut Videot

lisää Isobaareista

sellaisten alkuaineiden atomeja, joilla on sama atomimassa mutta eri järjestysluku, kutsutaan Isobaareiksi. Protonien ja neutronien lukumäärän summa muodostaa yhdessä atomimassan. Näin ollen voidaan myös sanoa, että ytimessä olevien nukleonien lukumäärä on yhtä suuri kuin atomin atomimassa. Sillä on sama määrä nukleoneja.

pelkästään protonien ja neutronien määrä vaihtelee, mutta nukleonien määrä tai protonien ja neutronien summa isobaareissa on aina sama. Isobaareilla on aina erilainen atomirakenne järjestyslukujen eron vuoksi. Neutronien määrä ratkaisee nukleonien määrän erotuksen. Siksi ne ovat aina erilaisia alkuaineita, joilla on samat atomimassat. Isobaarilla on siis erilaisia kemiallisia ominaisuuksia.

Opi järjestysluvun käsite täältä.

nyt tiedetään, että isobaarien atomimassat ovat samat. Siksi niillä on samanlaiset fyysiset ominaisuudet. Esimerkiksi isobaarit rautaa ja nikkeliä. Raudan ja nikkelin järjestysluku on 26 ja nikkelin 28. Massaluku on kuitenkin 58.

toinen esimerkki ovat argon ja kalsium, joiden järjestysluku on 18 ja 20. Niiden atomimassa on kuitenkin sama 40. Lisäksi joskus on olemassa sarja alkuaineita, joilla on sama atomimassa. Esimerkiksi koboltilla (Co), nikkelillä (Ni), kuparilla (Cu) ja raudalla (Fe) on sama atomimassa 64, mutta järjestysluku vaihtelee.

Examples

  • 18Ar40 19K40 20Ca40
  • 32 Ce76, 34Se76
  • 11Na24 12Mg24
  • 26Fe58, 27 Ni58
  • 27Co64 28Ni64

Browse more Topics under Structure Of Atom

  • Introduction: Atomin rakenne
  • järjestysluku
  • Bohrin atomin malli
  • aineen varatut hiukkaset
  • isotoopit
  • massaluku
  • neutronit
  • Rutherfordin atomin malli
  • Thomsonin malli atomista
  • valenssi
  • miten elektronit jakautuvat eri Orbitaaleille (kuorille)?
  • Aliatomihiukkaset
  • Atomimallit
  • Atomiorbitaalien muodot
  • orbitaalien energiat
  • kvanttiluvut
  • kehitys, joka johtaa Bohrin Atomimalliin
  • emissio-ja Absorptiospektrit
  • towards quantum mechanical model of atom

voit ladata atomin rakenteen lunttilapun klikkaamalla alla olevaa latauspainiketta

massaluku

isotooppien ja Isobaarien ero

isotooppi Isobaari
isotoopit ovat samoista alkuaineista koostuvia atomirakenteita, joiden massaluku/atomimassa on Isobaarit ovat eri alkuaineita, joilla on sama atomimassa.
yhden alkuaineen kaikkien isotooppimuotojen järjestysluvut ovat yhtä suuret. isobaarien järjestysluvut vaihtelevat keskenään
ne ovat sama alkuaine, mutta niiden muodot ovat erilaiset ne ovat kokonaan eri alkuaineita.
kaikilla yksittäisten alkuaineiden isotooppimuodoilla on erilaiset fysikaaliset ominaisuudet. fysikaaliset ominaisuudet voivat olla keskenään samankaltaisia

päätelmä

isotooppi ja isobaari osoittavat alkuaineiden välisiä suhteita. Siksi on tarpeen ymmärtää niiden välinen ero. Isotoopeilla saadaan aikaan yksittäisen alkuaineen eri muotojen suhde. Isobaarit ilmaisevat eri alkuaineiden välisiä suhteita, mutta niillä on sama atomimassa ja siten samat fysikaaliset ominaisuudet.

Ratkaistut kysymykset

Q1: Isobaareilla on sama määrä____?

  1. protonit
  2. elektronit
  3. neutronit
  4. Nukleonit

Ans: vastaus on vaihtoehto 4 (Nukleonit). Pelkästään protonien ja neutronien määrä vaihtelee isobaareissa, mutta nukleonien määrä tai protonien ja neutronien summa on aina sama.

Q2. Mikä seuraavista isobaareja koskevista väitteistä on epätosi?

  1. niiden järjestysluvut vaihtelevat keskenään.
  2. kemiallisesti ne ovat sama alkuaine, mutta niiden muodot ovat erilaiset.
  3. fysikaaliset ominaisuudet voivat olla samankaltaisia keskenään.
  4. ne ovat eri alkuaineita, joilla on sama atomimassa.

Ans: väite 2 on epätosi. Isobaarit ovat kokonaan eri elementtejä.

Jaa ystävien kanssa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.