Jeremian Luku 17

A. Juudan synnin syvyys.

1. (1-4) kynä ja paperia Juudan synnille.

”Juudan synti on kirjoitettu rautakynällä;
timantin kärjellä se on kaiverrettu
heidän sydämensä tauluun,
ja alttariesi sarviin,
samalla kun heidän lapsensa muistavat
alttareitaan ja puisia kuviaan
korkeiden kukkuloiden vihreillä puilla.
Oi vuoreni kedolla,
annan ryöstönä rikkautesi, kaikki aarteesi,
ja synnin uhrikukkulasi kaikkien rajojesi sisällä.
ja sinä, jopa itsesi,
päästä irti perinnöstäsi, jonka minä sinulle annoin;
ja minä saatan sinut palvelemaan vihollisiasi
siinä maassa, jota et tunne;
sillä sinä olet sytyttänyt tulen vihassani, joka palaa ikuisesti.”

a. Juudan synti on kirjoitettu rautakynällä: Kun profeetta alkaa kuvata Juudan synnin luonnetta ja laajuutta, hän aloittaa hahmolla, joka korostaa Juudan kapinan kovuutta ja voimaa Jumalaa vastaan. Heidän syntinsä kaiverrettiin syvälle heihin, ikään kuin ne olisi kirjoitettu rautakynällä ja timanttikärjellä. Heidän syntisessä tilassaan ei ollut mitään pinnallista.

i. ””rautakynää” käytettiin kallioon tai kiveen kaiverrettujen piirtokirjoitusten leikkaamiseen. Kielikuvien pointti ei ole käytettyjen materiaalien kovuus, vaan kirjoituksen lähtemättömyys.”(Cundall)

s. Heidän sydämensä tauluun ja teidän alttarinne sarviin; sekä heidän sydämensä että heidän uskonnolliset tekonsa olivat syvästi synnistä syöpyneet. Niissä oli Juudan päättäväisen kapinan lähtemättömät jäljet.

i. ” kansan sydämessä on syyllisyyttä paitsi kirjoitettuna joka puolelle, myös kaiverrettuna siihen, kaiverrettuna poistamattomaksi.”(Kidner)

ii. ” vasta kun Jumala kirjoitti lakinsa kansansa sydämeen, tottelevaisuus saattoi korvata kapinan.”(Thompson)

iii. ”viittaus” heidän alttariensa sarviin ” saattaa viitata Baalin alttareihin.”(Feinberg)

c. Kun taas heidän lapsensa muistavat: Kivitaulun kaiverrus kestää sukupolvien ajan, ja niin olisi synnin syövyttäminen sydämeen ja alttareihin syntinen tie tuleville sukupolville. Heidän syntinsä kirjoitettiin niin syvälle ja sellaisiin paikkoihin, että sitä luettaisiin sukupolvien ajan.

d. minä saatan sinut palvelemaan vihollisiasi: kaikesta tästä syvään juurtuneesta synnistä – erityisesti korkeilla kukkuloilla puisin kuvin tehdystä epäjumalanpalveluksesta – Jumala lupasi tuoda tuomionsa Juudalle.

2. (5-8) ihmiseen luottamisen mielettömyys.

Näin sanoo Herra:
” Kirottu on mies, joka luottaa ihmiseen
ja tekee lihasta voimansa,
jonka sydän eroaa Herrasta.
sillä hän on kuin pensas aavikolla,
eikä näe, kun Hyvä tulee,
vaan asuu rutikuivassa paikassa erämaassa,
asumattomassa suolamaassa.
” Autuas on mies, joka luottaa Herraan,
ja jonka toivo on Herra.
sillä hän on kuin vesiin istutettu puu,
joka levittää juurensa joelle,
eikä pelkää, kun tulee helle;
mutta sen lehti on vihreä,
eikä se tuskastu kuivana vuonna,
eikä lakkaa kantamasta hedelmää.

a. Kirottu on ihminen, joka luottaa ihmiseen: voisi sanoa, että tämä kirous ei vaadi Jumalan erityistä toimintaa; tämä kirous liittyy yksinkertaisesti luottamukseen, joka kohdistuu epäonnistuvaan ja erehtyväiseen ihmiseen. Tämä pitää erityisesti paikkansa siitä syystä, että ihminen ei voi tehdä lihasta voimaansa ilman, että myös sydän luopuu Herrasta.

b. hän on kuin pensas aavikolla: Jeremia kuvasi aavikon heikkoa, kuivaa pensasta, joka oli kuolemaisillaan kuivuuteen. Tämä on kuva siitä (uskovasta tai ei), joka luottaa ihmiseen Herran sijasta; he ovat kuivia ja kestämättömiä.

i. ”Jeremian 17:6: n ”pensas” voisi olla kääpiökataja, kitukasvuinen ja tuskin elävä vähäsateisella ja köyhällä maaperällä.”(Cundall)

ii. kuin pensas autiomaassa: ”Raamatun kasvien asiantuntijan nogah Hareuvenin mukaan tämän puun nimi on hepreaksi Arar, joka kuulostaa samalta kuin kirottua tarkoittava sana (arur) ja on osa sanaleikkiä, joka on keskeinen tässä runossa.”(Tverberg)

iii. ”Beduiinit kutsuvat tätä puuta ’kirotuksi sitruunaksi’ tai ’Sodomanomenaksi’, koska se kasvaa kuollutta merta ympäröivillä aavikon suolamailla, missä Sodoma ja Gomorra aikoinaan olivat. Heidän tarujensa mukaan, Kun Jumala hävitti Sodoman, hän kirosi myös tämän puun hedelmän…. Avautuessaan hedelmä pitää ”pssst” – ääntä, ja se on ontto ja täynnä verkkoja ja pölyä ja kuivaa kuoppaa.”(Tverberg)

iv. ” mielenkiintoista on, että kirottu puu näyttää hyvin terveeltä ja runsaalta, ikään kuin se olisi selvinnyt vaikeinakin aikoina ja silti pärjännyt elämässä hyvin.”(Tverberg)

c. Autuas se mies, joka turvaa Herraan; mutta joka turvaa Herraan, on oleva kuin vetten tykö istutettu puu, jonka lehdet vihertävät. Jeremia käytti psalmin 1 kuvia, joissa Autuas on se, joka iloitsee Jumalan sanasta (PS.1:1-3). Jossakin mielessä Jeremia ajatteli, että Herraan luottaminen on samaa kuin hänen sanastaan nauttiminen.

i. ” koska Jeremia tarjoaa kaksi muunnelmaa psalmin 1 teemasta, tässä 17:5-8 ja myös 12:1-2, näyttää mahdolliselta, että Psalmi 1 oli profeetan saatavilla.”(Thompson)

3. (9-10) omaan sydämeen luottamisen mielettömyys.

” sydän on petollinen yli kaiken,
ja epätoivoisesti paha;
kuka voi sen tietää?
minä, Herra, tutkin sydämen,
minä koettelen mielen,
jopa antaakseni jokaiselle hänen tekojensa mukaan,
hänen tekojensa hedelmän mukaan.

a. sydän on petollinen ennen kaikkea: sydämeen luottaminen on vain yksi tapa luottaa ihmiseen. Tähän mennessä profeetta Jeremia on antanut jonkin syyn varoa sydämen taipumuksia ja ohjausta. Hän pani merkille, miten Juudan kansan paha sydän oli johtanut sen harhaan.

* he eivät kuitenkaan totelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan jokainen noudatti pahan sydämensä käskyjä. (Jeremia 11:8)

· he ennustavat teille väärää näkyä, ennustelua, arvotonta ja sydämensä petosta. (Jeremia 14:14)

· kukin noudattaa oman pahan sydämensä käskyjä, niin ettei kukaan kuule minua. (Jeremia 16:12)

B. sydän on petollinen ennen kaikkea: sydämemme pettävät meitä usein esittäen sydämen täyttymyksen onnellisuuden avaimena. Se, mitä haluamme, ei useinkaan ole sitä, mitä tarvitsemme. Neuvo ”ole uskollinen sydämellesi” epäonnistuu, kun sydän on petollinen yli kaiken.

i. ” VT-kielessä sydän merkitsee koko sisäistä olemusta ja sisältää järjen. Sydämestä tulevat toiminta ja tahto.”(Feinberg)

ii. ” tässä on selvästi ja runsain mitoin kuvattu miehen sydämen praviteetti ja kieroutuneisuus, joka on täynnä porttoutta ja luotujen luottamusta, pettämistä ja petetyksi tulemista; ja oi, jospa se olisi asianmukaisesti ja syvästi harkittu.”(Trapp)

c. And desperately wicked: Sydän ei ole vain petollinen, vaan myös paha – ja epätoivoisesti niin. Monet ovat joutuneet kapinaan, tottelemattomuuteen ja suureen murheeseen seuraamalla sydäntään kyseenalaistamatta sydäntään ja tuomitsematta sitä Jumalan totuuden perusteella. ”Seuraa sydäntäsi” on huono neuvo, kun sydän on epätoivoisen paha.

i. epätoivoisen jumalatonta tarkoittavan heprean kielen merkityksessä tuntuu olevan mielessään enemmän sairaus kuin turmelus. ”Syntymätön ihmisluonto on epätoivoisessa tilassa ilman Jumalan armoa, jota kuvataan sanalla vakavasti sairas jakeessa 9 (rsvdesperately turmeltunut, nebdesperately sairas).”(Harrison)

ii. uuden liiton alaisuudessa olevalle uskovalle meillä on uusi sydän (Hesekiel 36:26), olemme Uusi luomus (2.Kor. 5:17) ja uusi ihminen Jeesuksen mukaan (Ef. 4:24, Kol. 3:10). Silti uskovassa on edelleen osa syntiä ja lihaa. Koska Jeremia käytti sanaa sydän yleisessä merkityksessä, voimme sanoa, että identiteettimme ei ole petollinen eikä epätoivoisesti paha, mutta silti meidän on kohdattava sisäinen petos ja pahuus.

d. Who can know it: Sydämen petollisuus ja pahuus ovat sen verran kehittyneitä, että yksilökään ei välttämättä tunne tai ymmärrä omaa sydäntään, ja ulkopuolisten on vielä vaikeampi erottaa toisten sydäntä.

e. minä, Herra, tutkin sydämen, koettelen mielen: vaikka oman itsen tai muiden sydämen tunteminen on vaikeaa ja joskus mahdotonta, Jumala tutkii, koettelee ja tuntee sydämen ja mielen. On viisasta luottaa enemmän siihen, mitä Jumala sanoo meistä, kuin siihen, mitä ajattelemme tai tunnemme itsestämme.

i. i testaa mieltä: ”Toinen sana on tässä asetettu sydämen rinnalle, kirjaimellisesti ’munuaiset’, kätketyt syvyydet. Nämä, Jahve-testit eli ’testit’ … kaksi termiä’ sydän ’ja’ munuaiset ’ kattavat ihmisen luonteessa ja persoonallisuudessa piilevien ainesten kirjon. Mitään ei ole kätketty Herralta.”(Thomspon)

ii. ” Herraa kutsuvat hänen apostolinsa,Apt.1:24, kardiognwsthv, sydämen tietäjä. Hänelle yksin voi tämä epiteetti voidaan soveltaa, ja se on hänestä yksin, että voimme saada, että opetusta, jonka voimme missään määrin tietää itse.”(Clarke)

f. Even to give to every man according to his ways: Koska Jumala tuntee täydellisesti ihmisen sydämen ja mielen, hänen tuomionsa on tosi. Jumala tietää, missä määrin sydän joko vanhurskauttaa tai tuomitsee miehen tai naisen teot.

4. 11) rikkauksiin luottamisen mielettömyys.

”peltopyy, joka hautoo mutta ei hauto,
niin on se, joka saa rikkauksia, mutta ei oikein;
se jättää hänet kesken päiviensä,
ja lopussa hän on hölmö.”

a. kuin peltopyy, joka hautoo, mutta ei hauto, niin on se, joka saa rikkauksia, mutta ei oikein: Jeremia vain puhui mielettömästi luottaen sydämeensä. Nyt hän esittää sananlaskun, jonka tarkoitus on osoittaa rikkauksiin luottamisen tyhmyys. Kaikkia rikkauksia ei tuomita, ainoastaan niitä, joita ei ole saatu oikealla tavalla.

i. ” näin moni rikas raukka kehrää reilun langan kuristaakseen itsensä, sekä ajallisesti että ikuisesti.”(Trapp)

B. Se jättää hänet keskelle päiviään: vanhan sananlaskun mukaan peltopyy istuu muiden lintujen munien päällä. Kuoriutuessaan poikaset lähtevät peltopyystä, koska ne eivät oikeasti kuulu sille linnulle. Silti rikkaus jättää ihmisen, kun hän seisoo Jumalan edessä tuomiolla. Lopulta hänet osoitetaan tyhmäksi, koska hän luotti vääryydellä hankkimiinsa voittoihin.

i. ” väärin saatu voitto on kuin lintu, jonka poikasia se ei ole kuoriutunut, pian kadonnut.”(Feinberg)

ii. ” viittaa siihen yleiseen uskomukseen, että se hautoisi muiden lintujen munia. Samoin kuin poikaset tajuavat pian emon valheellisen luonteen ja lähtevät pesästä, niin myös epäoikeudenmukaisesti hankitut rikkaudet häviävät kaikki juuri silloin, kun omistaja luottaa niiden turvaavan turvallisuutensa.”(Harrison)

5. (12-13) kaiken kirkkauden Jumalaan luottamatta jättämisen mielettömyys.

kunniakas korkea valtaistuin alusta
on pyhäkkömme paikka.
Oi Herra, Israelin toivo,
kaikki, jotka sinut hylkäävät, joutuvat häpeään.
” ne jotka lähtevät minusta
on kirjoitettava maahan,
koska ovat hylänneet Herran,
elävien vesien lähde.”

a. kunniakas, korkea valtaistuin on alusta asti pyhättömme paikka: Jeremia on osoittanut mielettömyyttä luottaa mihinkään muuhun kuin Herraan; nyt hän osoittaa vastakohtana Jumalaan luottamisen suuruuden, joka asetettiin vertauskuvallisesti valtaistuimelle Jerusalemin temppelissä (pyhäkkömme paikassa).

i. ”lause kirkkauden valtaistuin (tai loistoisa valtaistuin) on viittaus temppeliin, jossa Jahven läsnäolo tunnettiin hänen kansansa keskuudessa.”(Thompson)

ii. kunniakas korkea valtaistuin: ”tätä voidaan luonnehtia yhdeksi Vanhan testamentin suurimmista sanoista. Se ilmaisee elämän syvimmän salaisuuden, jonka löytyminen antaa sielulle ikuisen rauhan ja varmuuden ja voiman, olivatpa kuluvan hetken olosuhteet mitkä tahansa.”(Morgan)

iii. ” The throne is sanctuary; in the authority, the executive action, the government of that throne, man find the place of safety and refugee from all the forces which are against him.”(Morgan)

iv. ” kuten hän on kirottu joka luottaa ihmiseen, niin hän on siunattu joka luottaa Jumalaan. Hän on tässä esitetty valtaistuimella temppelissään; hänen puoleensa kaikkien tulisi armon keinoin turvautua. Hän on kaikkien häneen luottavien tuki ja loistava tuki.”(Clarke)

b. O Lord, the hope of Israel: Herra oli Israelin totinen ja varma toivo, vaikka monet kääntyivätkin hänestä pois. Ne, jotka kääntyivät hänestä, huomattaisiin ja kirjoitettaisiin muistiin (kirjoitetaan maan päällä) ja joutuisivat häpeään tyhmästi hylätessään hänet.

B. Jeremian rukous vapautuksen puolesta.

1. (14-17) rukous vapautuksen ja puolustuksen puolesta.

paranna minut, Oi Herra, niin minä parannun;
Pelasta minut, ja minä pelastun,
sillä sinä olet minun ylistykseni.
toden totta he sanovat minulle,
” missä on Herran sana?
Let it come now!”
mitä minuun tulee, en ole kiirehtinyt pois paimenena, joka seuraa sinua,
enkä ole toivonut surkeaa päivää;
tiedät mitä huuliltani tuli;
se oli siinä edessäsi.
Do not be a terror to me;
you are my hope in the day of doom.

a. paranna minut, Herra, niin minä parannun; pelasta minut, niin minä pelastun: toisin kuin Juudan tyhmä kansa, joka luotti ihmiseen, omaan sydämeensä tai rikkauteen, Jeremia luotti Jahveen, Israelin liiton Jumalaan. Jeremia luotti siihen, että parantaminen eli pelastus Herralta olisi todellista parantamista, todellista pelastusta.

i. on vaikea sanoa, oliko Jeremian huutama parantuminen luonteeltaan kirjaimellista vai hengellistä, eikä isommassa kuvassa sillä ole oikeastaan väliä. Kumpikin tarve on todellinen, ja Jumalan kyky parantaa sekä fyysinen että hengellinen tarpeemme on tosi ja todistettu.

b. olet ylistykseni: parannuksen ja pelastuksen tarpeessaankin Jeremia saattoi ylistää Jumalaa, jopa tehdä itse Jumalan ylistyksekseen. Vaikka toiset ylpeinä vaativat Jumalan ja hänen voimansa välitöntä paljastamista, Jeremia oli halukas odottamaan ja luottamaan Herraan.

: Lyhyissä lausunnoissa Jeremia puolusti ja puolusti palvelustaan Jumalan edessä. Hän teki tämän asettaakseen itsensä niiden vastakohdaksi, jotka vaativat Jumalaa tuomaan heti ilmestyksen ja ratkaisun.

* en ole myöskään toivonut murheellista päivää: Jeremia puhui paljon tulevasta tuomiosta, mutta hän ei halunnut sitä. Se oli hänelle tuskallinen viesti.

i. ”sana’ paimen ’ viittaa yleensä kuninkaaseen, mutta tässä se viittaa Jeremiaan kansan johtajana.”(Feinberg)

2. 18) rukous Jumalan profeetan vanhurskauttamiseksi.

Hävetkööt ne, jotka vainoavat minua,
mutta älä anna minun joutua häpeään;
anna heidän tyrmistyä,
mutta älä anna minun tyrmistyä.
Bring on them the day of doom,
And destroy them with double destruction!

a. Hävetkööt ne, jotka vainoavat minua: Jeremia kuului Israelissa profeettojen ja Jumalan miesten pitkään perinteeseen, joka huusi Jumalaa puolustamaan. Tämä oli kostorukous, mutta rukous, joka jätti koston Jumalan käsiin.

b. but don ’ t let me be put to shame: Koska Jeremia pystyi puolustamaan ja puolustamaan työtään Jumalan edessä, hän rukoili luottavaisesti, että Jumala puolustaisi ja vanhurskauttaisi häntä ja saattaisi hänen vihollisensa ja vainoojansa häpeään, tyrmistykseen, tuomioon ja tuhoon.

C. esimerkki Juudan tottelemattomuudesta: sapatin rikkominen.

1. (19-23) Jeremia välittää kansalle sanoman: totelkaa Jumalan sapattikäskyä.

näin Herra sanoi minulle: ”Mene ja seiso kansanportissa, josta Juudan kuninkaat tulevat ja josta he lähtevät, ja kaikissa Jerusalemin porteissa; ja sano heille: Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja koko Juuda ja kaikki Jerusalemin asukkaat, jotka tulette näistä porteista. Näin sanoo Herra: ”Ottakaa vaari itsestänne, älkääkä kantako taakkaa Sapattipäivänä, älkääkä tuoko sitä Jerusalemin porteista, älkääkä kantako taakkaa kodeistanne Sapattipäivänä, älkääkä tehkö mitään työtä, vaan pyhittäkää Sapattipäivä, niinkuin minä käskin teidän isiänne. Mutta he eivät totelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan jäykistivät niskansa, etteivät kuulisi eivätkä saisi kuritusta.”

a. Kuulkaa Herran sana, te Juudan kuninkaat ja koko Juuda ja kaikki Jerusalemin asukkaat.Jumalan käskystä Jeremia toi väkevän ja Julkisen sanan koko Juudalle ja Jerusalemille, kuninkaille ja rahvaalle. Heidän suhtautumisensa tähän sanaan mittaisi heidän antautumisensa eli kapinansa Jumalalle.

I. kansan lasten portti: ”Benjaminin portti tai maallikkojen portti (kansani mtsons) on sijainniltaan epävarma, mutta sitä käyttivät ilmeisesti muutkin henkilöt kuin papit ja leeviläiset.”(Harrison)

b. Bear no burden on the Sabbath day: Jeremia vain toisti Sapattikäskyt, joihin Israel alun perin suostui osana Siinain liittoa (2.Moos. 20:8-11). Hän muistutti heitä, että tämä oli, kuten minä käskin teidän isiänne.

i. ”useat näiden säkeiden lauseet muistuttavat vahvasti Dekalogin lauseita, joissa Sapattilaki muotoillaan.”(Thompson)

c. mutta he eivät totelleet eivätkä kallistaneet korvaansa, vaan tekivät niskansa jäykäksi, jotta he eivät kuulisi eivätkä saisi opetusta: Jeremia antoi selvän sanoman, joka perustui aikaisempaan ilmoitukseen. Kuitenkin kuninkaat ja rahvas hylkäsivät Herran sanan ja jatkoivat sapatin kohtelua ikään kuin se olisi Mikä tahansa muu päivä.

2. (24-27) luvattu siunaus tottelevaisuudesta ja kirous tottelemattomuudesta.

” ja jos te minua tarkoin kuuntelette, sanoo Herra, ettette tuo mitään kuormaa tämän kaupungin porteista Sapattipäivänä, vaan pyhitätte Sapattipäivän, ettette tee mitään työtä sen aikana, niin tulevat tämän kaupungin porteista sisälle kuninkaat ja ruhtinaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, ratsastaen vaunuilla ja hevosilla, he ja heidän ruhtinaansa, Juudan miesten ja Jerusalemin asukkaiden kanssa; ja tämä kaupunki pysyy iankaikkisesti. Ja he tulevat Juudan kaupungeista ja Jerusalemin ympäriltä, Benjaminin maasta ja alankomaasta, vuorilta ja Etelämaasta ja tuovat polttouhreja ja teurasuhreja, viljauhreja ja suitsukkeita ja tuovat kiitosuhreja Herran temppeliin. Mutta jos te ette kuule minua ja pyhitä Sapattipäivää, niin että ette kanna taakkaa, kun menette Jerusalemin portteihin Sapattipäivänä, niin minä sytytän tulen sen portteihin, ja se kuluttaa Jerusalemin palatsit, eikä se sammu.”

a. If you heard Me carefully: Jeremia puhui Herran puolesta ja lupasi Jerusalemin ja Juudan kansalle, että jos he noudattaisivat perinpohjaisesti edes tätä yhtä käskyä, Jumala varjelisi heidän kaupunkinsa ja valtakuntansa (kuninkaat ja ruhtinaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella).

i.sapatti ei ollut ainoa Jumalalle tärkeä käsky; tämä tarjous Jerusalemille ja Juudalle oli vain koetuspiste. Jos he olisivat halukkaita tottelemaan Jumalaa radikaalisti tässä yhdessä kohdassa, niin se ilmaisisi tosi katumusta ja alistumista Jumalalle, mikä ulottuisi kaikkiin kohtiin. Tämä tottelevaisuuden eli tottelemattomuuden yksi kohta oli edustava kaikkia muita, samoin kuin kielletyn hedelmän syöminen oli edustava kaikkea tottelevaisuutta eli tottelemattomuutta Aadamille Eedenin puutarhassa.

ii. ” mainitaan useita Juudan alueita (v. 26); nämä olivat vielä Juudan ja Benjaminin hallussa. Benjaminin maa oli Juudasta pohjoiseen. Alanko eli Sefela (NIV, ’läntiset juurenrinteet’) oli Juudan Länsi-ja lounaispuolella filistealaisen meritasangon suuntaan ulottuvia matalia kukkuloita, ja se oli maanviljelyksen keskus. Vuoristo oli alueen keskiosaa, ja Juudan erämaa ulottui Kuolleeseenmereen saakka. Negev oli kuiva Etelä (vrt. Joshua 15:21-32).”(Feinberg)

b. mutta jos et kuule minua pyhittämään sapattia … silloin minä sytytän tulen sen portteihin, ja se kuluttaa Jerusalemin palatsit.suuri oli lupaus kuuliaisuudesta, suuri lupaus tottelemattomuudesta. Jumala sallisi heidän tottelevaisuutensa eli tottelemattomuutensa tässä yhdessä asiassa edustaa kaikkia.

i. Juuda ja Jerusalem eivät selvästikään palanneet Jeremian sanan mukaiseen sapattiin, ja niitä kohtasi Jumalan ankara tuomio.

ii. Kun Jumala käski heitä pyhittämään sapatin, hän käski heitä pyhittämään loput. ”Sana’ Sapatti ’on johdettu heprealaisesta verbistä’ levätä tai lopettaa työnteko.'”(Kaiser) sapatin tärkein tarkoitus oli toimia esikatselukuvana muusta, mitä meillä on Jeesuksessa.

iii. kuten kaikki Raamatussa, ymmärrämme tämän koko Raamatun näkökulmasta, emme tämän yksittäisen kohdan. Tämän ymmärryksen avulla näemme, että on olemassa todellinen merkitys, jossa Jeesus täytti sapatin tarkoituksen ja suunnitelman meille ja meissä (Hebr. 4: 9-11). Hän on meidän lepomme; kun me muistamme hänen päättyneen työnsä, niin me pyhitämme sapatin, me pyhitämme loput.

iv. Siksi koko Raamattu tekee selväksi, että Uuden liiton alaisuudessa kukaan ei ole velvollinen viettämään Sapattipäivää (Kol.2:16-17 ja Gal. 4:9-11). Galatalaiskirjeen 4: 10: ssä sanotaan, että kristittyjen ei ole pakko viettää päiviä ja kuukausia eikä ajanjaksoja ja vuosia. Loput, mihin astumme kristittyinä, on jotain, mitä voimme kokea joka päivä, ei vain yhtenä päivänä viikossa-loppu siitä, että tiedämme, ettei meidän tarvitse tehdä työtä pelastaaksemme itsemme, vaan pelastuksemme toteutuu Jeesuksessa (Hebr. 4: 9-10).

v. täällä määrätty ja Israelin viettämä sapatti oli tulevan varjo, mutta sisältö on Kristuksesta (Kol.2:16-17). Uudessa liitossa ajatus ei ole, että ei ole sapattia, vaan että jokainen päivä on Sapattilevon päivä Jumalan valmiissa työssä. Koska sapatin varjo täyttyy Jeesuksessa, olemme vapaita pitämään minkä tahansa päivän – tai ei yhtään päivää – sapattina muinaisen Israelin tavan mukaan.

vi. silti emme uskalla sivuuttaa lepopäivän tärkeyttä – Jumala on rakentanut meidät niin, että tarvitsemme sitä. Kuten auto, joka tarvitsee säännöllistä huoltoa, me tarvitsemme säännöllistä lepoa – tai emme kulu hyvin. Jotkut ovat kuin korkean kilometrimäärän autoja, joita ei ole huollettu hyvin, ja se näkyy.

vii. Jotkut kristityt suhtautuvat myös dogmaattisesti lauantain viettämiseen sapattina sunnuntain sijasta, mutta koska olemme vapaita pitämään kaikkia päiviä Jumalan antamina, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta joillakin tavoilla sunnuntai on sopivampi; se on päivä, jona Jeesus nousi kuolleista (Mark. 16:9) ja tapasi ensi kerran opetuslapsensa (Joh.20:19), ja päivä, jolloin kristityt kokoontuivat seuraan (AP. t. 20:7 ja 1. Kor. 16: 2). Lain mukaan ihmiset työskentelivät Jumalan levon hyväksi, mutta sen jälkeen kun Jeesus oli suorittanut työnsä ristillä, uskova siirtyy lepoon ja siirtyy siitä levosta työhön.