Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975 väliaikaishallitus nimesi paikan prinssi Juan Carlosin ja pääministeri Carlos Arias Navarron vakuuttamana Francon hautapaikaksi. Perheensä mukaan Franco ei halunnut tulla haudatuksi laaksoon, vaan Madridin kaupunkiin. Perhe suostui kuitenkin väliaikaishallituksen pyyntöön haudata hänet Laaksoon ja on pysynyt päätöksessään.
ennen hänen kuolemaansa kukaan ei ollut odottanut, että Franco haudattaisiin laaksoon. Lisäksi hauta jouduttiin kaivamaan ja valmistelemaan kahdessa päivässä, mikä pakotti basilikan putkistoon viime hetken muutoksia. Toisin kuin sisällissodassa kaatuneet, jotka laskettiin haudattaviksi erityisiin hautoihin basilikan sivuilla olevien kappelien taakse, Franco haudattiin pääalttarin taakse keskilaivalle. Hänen hautansa on merkitty yksinkertaisella hautakivellä, johon on kaiverrettu vain hänen Kristillinen nimensä ja etunimensä, pääalttarin kuoropuolella (kirkon alttarin ja apsiksen välissä; alttarin takana pääovella seisovan henkilön näkökulmasta).
Franco on ainoa laaksoon haudattu henkilö, joka ei kuollut sisällissodassa. Hänen hautansa puolustajat perustelevat asiaa sillä, että katolisessa kirkossa kirkon Kehittäjä voidaan haudata hänen edistämäänsä kirkkoon. Siksi Franco olisi laaksossa basilikan rakentamisen edistäjänä.
Franco oli toinen henkilö, joka haudattiin Santa Cruzin basilikaan. Franco oli aiemmin haudannut Falange-liikkeen perustajan José Antonio Primo de Riveran, jonka Tasavaltalaishallitus teloitti vuonna 1936 ja Francon hallitus hautasi hänet alttarin keskilaivan puoleisen vaatimattoman hautakiven alle. Primo de Rivera kuoli 20. marraskuuta 1936, tasan 39 vuotta ennen Francoa. Hänen hautansa on vastaavassa asennossa alttarin toisella puolella. Niinpä 20. marraskuuta vietetään vuosittain Francon kannattajien ja useiden Falangen seuraajaliikkeiden ja yksittäisten henkilöiden muistojuhlaa, joka kokoontuu poliittisten johtajiensa sielujen lepoon järjestettäviin Requiem-messuihin.
Francon jäännösten kaivaminen ja poistaminen haudasta
29 päivänä marraskuuta 2011 kaatuneiden laakson tulevaisuutta käsittelevä asiantuntijakomissio, jonka perusti José Luis Rodríguez Zapateron Espanjan sosialistisen työväenpuolueen (PSOE) hallitus 27 päivänä toukokuuta 2011 historiallisen Muistilain nojalla ja jonka tehtävänä oli antaa neuvoja laakson muuttamiseksi ”muistikeskukseksi, joka kunnioittaa ja kunnostaa sisällissodan ja sen jälkeisen Francon hallinnon uhreja”, hän antoi kertomuksen, jossa hän suositteli komission Päätarkoitukseksi, että yhteisön Franco laaksosta reburialille paikkaan, jonka hänen perheensä valitsee, mutta vasta saatuaan ensin laajan parlamentaarisen yksimielisyyden tällaisesta toiminnasta. Komissio perusti päätöksensä siihen, että Franco ei kuollut sisällissodassa ja että komission tavoitteena oli, että Laakso olisi yksinomaan sisällissodassa kaatuneiden molempien osapuolten hallussa. Primo de Riveran osalta komissio suositteli, että koska hän on sisällissodan uhri, hänen jäännöksensä jäisivät laaksoon, mutta sijoitettaisiin basilikan mausoleumiin samanarvoisina kuin muiden konfliktissa kuolleiden jäännökset. Komissio edellytti edelleen suositustaan Francon jäännösten poistamisesta laaksosta ja Primo de Riveran jäännösten siirtämisestä basilikan mausoleumiin katolisen kirkon suostumuksella, koska ” kaikki toiminta basilikan sisällä vaatii kirkon luvan.”Kolme kahdentoista henkilön komission jäsentä jätti eriävän mielipiteen-vastustaen suositusta siirtää Francon jäännökset laaksosta-väittäen, että tällainen toiminta vain pahentaisi espanjalaista yhteiskuntaa.””Komissio ehdotti lisäksi raporttiinsa ”meditaatiokeskuksen” perustamista laaksoon niitä varten, jotka eivät kuulu katoliseen uskoon, Esplanadin Nimet, jotka johtavat basilikan mausoleumiin kaikille laaksoon haudatuille sisällissodan uhreille, jotka voidaan tunnistaa, ja ”tulkintakeskuksen” rakentamista selittämään, miten ja miksi Laakso on olemassa. Laaksoon ehdotettujen muutosten kokonaiskustannuksiksi komissio arvioi 13 miljoonaa euroa. 20. marraskuuta, yhdeksän päivää ennen komission kertomuksen julkaisemista ja ironisesti Francon kuoleman 36. vuosipäivänä, konservatiivinen kansanpuolue (PP) voitti vuoden 2011 parlamenttivaaleissa ehdottoman enemmistön sekä Espanjan alahuoneessa, edustajainhuoneessa että senaatissa.
hallituksen varapuheenjohtaja ja tiedottaja Soraya Sáenz de Santamaría totesi 17. heinäkuuta 2012 parlamenttikuulusteluissa, ettei presidentti Mariano Rajoyn hallitus aio noudattaa Asiantuntijakomission suosituksia Francon jäännösten siirtämisestä basilikaan, Primo de Riveran jäännösten siirtämisestä basilikaan tai muusta syystä, koska hallitus katsoo, ettei raportti ole pätevä, koska komissio on ”monovärinen”, johon PP: tä ei ole kutsuttu tai johon se ei ole osallistunut, ja koska Espanjan nykyinen talous kriisiä, keskustelua ja mielipidettä laaksosta ei tässä vaiheessa harkittaisi.
10.lokakuuta 2012 PP: n enemmistö hylkäsi baskien kansallismielisen puolueen (PNV) senaattorin Iñaki Anasagastin esityksen, jossa vaadittiin Francon jäännösten poistamista laaksosta. Francon jäänteiden hävittämistä koskevan esityksen ohella PP: n enemmistö äänesti myös PSOE: n esittämän tarkistuksen kumoon parlamentaarisen komitean perustamiseksi, jotta Asiantuntijakomission suositusten täytäntöönpanosta saataisiin yksimielisyys. Puheessaan senaatin edessä puolustaessaan puolueensa ei-ääniä PP senaattori Alejandro Muñoz-Alonso väitti, että Espanjassa ei ole tällä hetkellä yksimielisyyttä Asiantuntijakomission suositusten täytäntöönpanosta ja jopa Zapateron hallituksen yksipuolisesti muodostama asiantuntijakomissio ei ollut yksimielinen, ja asia oli nyt täysin loppuun käsitelty, koska se oli esitetty kahdeksan kertaa parlamentin edessä.; ja päätti sitten huomautuksensa lainaamalla Raamatusta sanoen: ”haudatkoot kuolleet”, koska se kehotti senaattia Espanjan talouskriisin valossa palaamaan käsittelemään ” elävien ongelmia.”
8.heinäkuuta 2013 PP: n enemmistö hylkäsi Katalonian senaatin Progress-sopimuksen (ECP) esityksen kaikkien Asiantuntijakomission yksimielisesti antamien suositusten täytäntöönpanosta, eli kaikki suositukset lukuun ottamatta vain Francon jäännösten poistamista laaksosta.
PP: n hallitus vahvisti 5 päivänä elokuuta 2013 PSOE: n varajäsenelle ja entiselle ministerille Ramón Jaureguille osoittamassaan kirjeessä kantansa, jonka mukaan Asiantuntijakomission suosituksia ei toteutettaisi, koska PP: n hallituksen mielestä Espanjan yksimielisyys tällaisista toimista ”avaisi tarpeettomasti vanhat haavat”. Mitä tulee lähes 300 000 euron kuluihin basilikan Julkisivun kunnostamiseen, jota myös entinen ministeri Jáuregui kyseenalaisti, Rajoyn hallitus totesi edelleen kirjeenvaihdossaan, että tällaiset menot ovat perusteltuja, koska niiden tarkoituksena on varmistaa monumentin hyvä säilyminen ja estää huonontuminen ja mahdolliset riskit vierailijoille.
4. marraskuuta 2013 varapuheenjohtaja Soraya Sáenz de Santamaría totesi jälleen, että koska espanjalaiset eivät olleet yksimielisiä laakson tulevaisuudesta, PP: n hallitus hylkäisi kaikki lait tai pyynnöt, joilla pyrittäisiin siirtämään Francon jäännökset laaksosta uudelleen haudattavaksi hänen perheensä valitsemaan paikkaan, ja kyseenalaisti lisäksi sen, miten kiireellistä olisi, että parlamentti nyt käsittelisi tätä lainsäädäntöä, jossa vaadittaisiin Francon jäännösten poistamista, koska Zapateron hallituksen koko seitsenvuotisen toimikauden aikana ei yritetty tehty niin muuta laaksoa.
23.marraskuuta 2014 PP: n hallitus vahvisti jälleen kantansa, jonka mukaan laaksoon ei voida tehdä muutoksia tai muutoksia, koska siitä puuttuu yhteiskunnallinen ja poliittinen yhteisymmärrys.
17.joulukuuta 2014 PP ja Asturias Forum (FAC) edustajainhuoneen kulttuurikomitean jäsenet äänestivät yhdessä PSOE: n esittämästä lakiehdotuksesta, jonka mukaan laakso ”rajattaisiin uudelleen” vastaamaan ”rinnakkaiselon kulttuuria”, ja Yhdistyneen vasemmiston muutosta, jotta Francon ja Primo de Riveran jäännökset kaivettaisiin haudasta, kaikkien basilikan mausoleumiin haudattujen sisällissodan uhrien jäännökset tunnistettaisiin ja niiden jälkeläisten vaatimukset, joiden esi-isät haudattiin sinne ilman perheen suostumusta. Aikana parlamentaarisen keskustelun ehdotuksen PSOE, PP sijainen Rocío López väitti ” anna kuolleiden levätä rauhassa ”ja laakso on kirkko ja hautausmaa suunniteltu rauhallinen paikka” ilman poliittista merkitystä ”kokouksen ja sovinnon molemmin puolin sisällissodan, jota ei pitäisi muuttaa tai muuttaa, kun taas tukea ehdotuksen PSOE sijainen Odón Elorza väitti muistomerkki on sen sijaan” symboli halveksuntaa ja syrjäytymistä ” espanjalaisille.
PSOE esitti 9.helmikuuta 2017 edustajainhuoneen Perustuslakikomiteassa ei-sitovan esityksen, jossa vaadittiin Francon jäännösten poistamista laaksosta ja ”totuuskomission” perustamista tutkimaan Francon vuosia (1939-1975). PSOE: n esityksestä keskusteltiin ja siitä äänestettiin valiokunnassa 8.maaliskuuta 2017. ainoastaan PP Äänesti ei ja Navarrese People ’ s Union (UPN) äänesti tyhjää ja kaikki muut puolueet äänestivät Kyllä. Senaatin perustuslakivaliokunta hylkäsi 3.huhtikuuta 2017 PNV: n esityksen laakson nimittämisestä uudelleen sisällissodan tulkintakeskukseksi.
11.toukokuuta 2017 edustajainhuone hyväksyi täysistunnossa PSOE: n ei-sitovan esityksen, jossa vaadittiin Francon jäännösten siirtämistä pois laaksosta ja Primo de Riveran jäännösten siirtämistä vähemmän näkyvälle paikalle basilikan mausoleumiin äänin 198 puolesta, 1 vastaan ja 140 tyhjää. Sekä PP: n että Katalonian Tasavaltalaisen vasemmiston (ERC) kansanedustajat pidättäytyivät äänestämästä PP: n edustajan erehdyksessä. Päätöslauselmassa vaadittiin lisäksi totuuskomission perustamista, 11. marraskuuta annettua julistusta fasismin uhrien muistopäiväksi, hallituksen ryhtymistä tarvittaviin toimiin hautojen sijoittamiseksi ja kaivamiseksi ylös ja sisällissodan ja diktatuurin uhrien jäännösten tunnistamiseksi ja Laakson muuttamista ” Francoismaisesta ja Kansallis-katolisesta maamerkistä ”sen sijaan” sovinnon ja kollektiivisen ja demokraattisen muistin tilaksi, jonka tarkoituksena on kunnioittaa ja tunnustaa Espanjan sisällissodan ja diktatuurin uhreja”. PP: n hallitus vastasi, ettei se toimisi PSOE: n esityksen mukaisesti laakson suhteen, koska se katsoi, ettei laakso ole enää francolainen muistomerkki, koska sitä säännellään yleisesti palvontapaikkoihin ja yleisiin hautausmaihin sovellettavilla säännöillä ja lain mukaan toimet on kielletty laaksossa, joka on luonteeltaan poliittinen tai joka ylistää sisällissotaa, sen päähenkilöitä tai Francoa, eikä historiallista muistia koskevassa laissa sallita tai vaadita ketään luopumaan kiinnostuksestaan.
18.6.2018 pääministeri Pedro Sánchezin PSOE: n hallitus, joka nousi valtaan 2.6.2018 Mariano Rajoyn PP: n hallitusta vastaan tehdyn onnistuneen epäluottamuslauseen jälkeen, ilmoitti aikovansa poistaa Francon jäännökset laaksosta. Koska PSOE: llä on vain 85 edustajaa 350 hengen parlamentissa, kaikki Francon jäännösten poistaminen vaatisi muiden ryhmien tuen. Madridin arkkihiippakunta varoitti 29 päivänä kesäkuuta 2018 Espanjan hallitusta suunnitelmista kaivaa Francon jäännökset haudasta ilman asianomaisten osapuolten suostumusta ja ilmoitti virallisesti vastustavansa Francon jäännösten siirtämistä ilman hänen perheensä suostumusta ja ennen katolisen kirkon kuulemista. Madridin arkkihiippakunta vahvisti lausunnossaan uudelleen kantansa, että vaikka Laakso on virallisesti kansallinen muistomerkki, katolista kirkkoa on kuultava hautaukseen liittyvissä asioissa Espanjan valtion ja Vatikaanin välisten sopimusten nojalla. Ilmoitus Madridin Arkkihiippakunnasta tehtiin sen jälkeen, kun Sánchez vahvisti aikovansa siirtää Francon jäännökset pois heinäkuun loppuun mennessä.
PSOE: n hallitus hyväksyi 24.8.2018 asetuksen, jolla muutetaan vuoden 2007 historiallista muistia koskevan lain kahta kohtaa niin, että haudan kaivaminen sallitaan. Jotta asetus tulisi laiksi, se on hyväksyttävä edustajainhuoneen äänestyksellä. PP ja keskustaoikeistolainen ciudadanos-puolue ilmoittivat, etteivät ne tue asetusta. PP ilmoitti myös valittavansa toimenpiteestä perustuslakituomioistuimeen, koska asetus historiallisen muistin lain muuttamisesta ei ole pätevä, koska ehdotetut muutokset eivät vastaa kiireelliseen tilanteeseen. Kun hallitus hyväksyi asetuksen varapääministeri Carmen Calvo totesi asetuksen laki edellyttää, että exhumation edelleen Franco tapahtuu välillä 30 päivää ja 12 kuukauden kulun kongressin edustajainhuoneen ja Francon perhe olisi kaksi viikkoa nimetä paikka uudelleen interrement hänen edelleen, ja jos ne eivät tee niin, Espanjan hallitus sitten valita ”arvokas ja kunnioittava” paikka hänen edelleen uudelleen haudata.
13. Syyskuuta 2018 edustajainhuone hyväksyi äänin 176 puolesta, 165 tyhjää ja 2 Ei PSOE: n hallituksen asetusehdotuksen muuttaa vuoden 2007 historiallisen muistin lain kahta kohtaa siten, että Francisco Francon jäännökset voidaan kaivaa ylös kaatuneiden laaksosta. Kaikki Espanjan sosialistisen työväenpuolueen, Podemosin, ERC: n, PNV: n, Katalonian Euroopan Demokraattisen puolueen (pdecat), EH Bildun, Coalició Compromísin ja Kanarian koalition (CC) edustajat äänestivät asetuksen puolesta, kun taas kaikki 165 tyhjää ääntä äänestivät PP: n ja kansalaispuolueen (C: n) edustajat, joilla oli 2 ei-ääntä PP: n kansanedustajista, joiden sanottiin tehneen ”vahingossa.”Äänestyksen jälkeen PP vakuutti uudelleen valittavansa asetuksen laillisuudesta sillä perusteella, ettei tällainen asetus edellyttäisi poikkeuksellista ja kiireellistä tarvetta perustuslakituomioistuimeen.
15. helmikuuta 2019 ministerineuvosto päätti haudankaivauksen edistämisestä ja antoi Francon perheelle 15 päivää aikaa päättää, missä Francon jäännöksiä koskevat toiveet haudataan uudelleen, mutta ne on kielletty la Almudenan katedraalissa Madridissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ministerineuvoston esittämistä syistä ja jos Francon perhe ei vastaa 15 päivän kuluessa, hallitus jatkaa haudankaivausta ja ministerineuvosto päättää paikka uudelleen hautaaminen Francon jäännökset. Francon perhe oli aiemmin tehnyt selväksi aikovansa valittaa hallituksen päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.
8.3.2019 korkein oikeus myönsi Francon perheen valituksen, jossa kiistettiin 15.2.2019 hyväksytyn hallituksen sopimuksen perustuslaillisuus. Vetoomuksensa vuoksi perhe myös kyseenalaisti perustuslaillisuuden, jonka mukaan hallitus oli hylännyt La Almudenan katedraalin mahdollisen uudelleenlöytämisen. Kaatuneiden laakson luostarin Benediktiiniyhteisö valitti 12.maaliskuuta 2019 korkeimpaan oikeuteen hallituksen avaamissopimuksen perustuslainmukaisuudesta väittäen, että kaivaminen ei voi tapahtua ilman ”kirkollista lupaa.”Lisäksi benediktiiniyhteisön valitus kiisti lokakuussa 2018 annetun asetuksen perustuslaillisuuden sillä perusteella, että Benediktiiniyhteisö väittää, että se vaatisi myös 20 Benediktiinimunkin jäännösten poistamista laaksoon haudatuilta, mutta jotka eivät myöskään kuolleet sisällissodassa.
Pedro Sanchezin hallitus ilmoitti 15 päivänä maaliskuuta 2019, että Franco kaivettaisiin ylös ja haudattaisiin uudelleen mingorrubion hautausmaalle El Pardossa vaimonsa Carmen Polon kanssa ja että kaivaminen tapahtuisi 10 päivänä kesäkuuta 2019 olettaen, että korkein oikeus ei anna varotoimenpidettä, joka estäisi kaivamisen ennen kuin päätös Francon perheen ja Benediktiiniyhteisön valituksista on tehty.
19.maaliskuuta 2019 Francisco Franco National Foundation jätti korkeimpaan oikeuteen valituksen, jossa se väitti ministerineuvoston helmikuussa tekemän sopimuksen ”mitättömäksi”, koska se rikkoi ”avoimesti” paitsi perustuslakia, myös kuninkaallista asetusta, jolla muutetaan historiallisen muistin lakia ja ”kaikkia asetuksia, jotka muodostavat oikeudellisen järjestelmän” B: stä, eurooppalaisten lakien ja asetusten lisäksi. Francon säätiö rukoili korkeinta oikeutta keskeyttämään kaikki toimet Francon jäännösten poistamiseksi muutoksenhaun vireilläolon aikana.
4 päivänä kesäkuuta 2019 korkeimman oikeuden neljännen hallinnollisen Riitajakson viisi tuomaria keskeyttivät yksimielisesti kaivamisen, kunnes Francon perheen, Benediktiiniyhteisön, Francon säätiön ja kaatuneiden laakson puolustusliiton nostamaa hautausta vastaan nostetuista valituksista on tehty lopullinen päätös.
korkein oikeus päätti 24.syyskuuta 2019 yksimielisesti haudan kaivamisen puolesta ja hylkäsi Francon perheen esittämät väitteet. On raportoitu, että exhumation voisi tapahtua ennen 10 marraskuu 2019 Espanjan vaalit ja inter Franco jäännökset El Pardo hautausmaa.
hallitus ilmoitti 21.lokakuuta 2019, että Francon jäännökset kaivetaan ylös laaksosta 24. lokakuuta 2019 ja haudataan uudelleen Mingorrubion hautausmaalle.
24. lokakuuta 2019 Francon sukulaisten ja Espanjan oikeusministerin Dolores Delgadon läsnä ollessa Francon jäännökset sisältävä arkku kaivettiin ylös kaatuneiden laaksossa sijaitsevasta basilikasta. Arkun kantoivat aukiolle diktaattorin perheen jäsenet, jotka huudahtivat: ”¡Viva España! Viva Franco!”(”Eläköön Espanja! Kauan eläköön Franco!’), kun he laskivat sen ruumisautoksi. Sen jälkeen se kiinnitettiin odottavaan helikopteriin, joka kuljetti sen Mingorrubio-El Pardon kunnalliselle hautausmaalle, jossa Franco haudattiin uudelleen vaimonsa Carmen Polon viereen. Francon perhe valitsi Ramón Tejeron, Andalucíalaisen seurakunnan papin ja everstiluutnantti Antonio Tejeron pojan, joka hyökkäsi väkivaltaisesti Espanjan parlamenttiin epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen aikana 23. helmikuuta 1981, pitämään messun paluuseremoniassa.