Keynesiläinen Ristikaavio

Posted on by admin

8.8 Keynesiläinen Ristikaavio

Oppimistavoite

  1. Opi käyttämään keynesiläistä ristikaaviota kuvaamaan tasapainoa g&s-markkinoilla.

Keynesiläinen ristikaavio osoittaa kansantulon tasapainotason g&s-markkinamallissa. kuvaa kansantulon tasapainotasoa markkinamallissa G&s. Aloitamme kokonaiskysyntäfunktion kuviolla suhteessa todelliseen BKTL: oon (Y) Kuvassa 8.1 ”Kokonaiskysyntäfunktio”. Todellinen BKTL (Y) piirretään vaaka-akselin suuntaisesti ja kokonaiskysyntä mitataan pystyakselin suuntaisesti. Kokonaiskysyntäfunktio näkyy ylöspäin viettävänä viivana, joka on merkitty AD (Y, …). ( … ) On tarkoitettu osoittamaan, että AD on funktio monista muista muuttujista, joita ei ole lueteltu. AD-funktion muodosta on olemassa useita tärkeitä oletuksia, joita tarvitaan tasapainon varmistamiseen. Keskustelemme jokaisesta olettamuksesta vuorollaan.

Kuva 8.1 Kokonaiskysyntäfunktio

ensinnäkin AD-funktio on positiivisesti kalteva Y: n muutosten suhteen, ceteris paribus. On muistettava, että ceteris paribus tarkoittaa, että kaikkien muiden kokonaiskysyntään vaikuttavien muuttujien oletetaan pysyvän muuttumattomina BKTL: n muuttuessa. Positiivinen alamäki johtuu aiemmin esitetystä perustelusta, jonka mukaan käytettävissä olevien tulojen kasvun pitäisi luonnollisesti johtaa kulutuskysynnän kasvuun ja CA-kysynnän pienempään laskuun, jolloin kokonaiskysyntä kasvaisi nettomääräisesti. Toiseksi, jos BKTL nousee, se tarkoittaa, että verot ja tulonsiirrot pysyvät kiinteinä ja käytettävissä olevien tulojen on kasvettava. Näin ollen BKTL: n kasvu johtaa AD: n kasvuun.

toiseksi AD-funktiolla on positiivinen pystysuuntainen intercept-termi. Toisin sanoen AD-funktio leikkaa pystyakselin Nollaa suuremmalla tasolla. Syistä, jotka eivät ole liian tärkeitä, tämä ominaisuus on kriittinen tuottaa tasapainon myöhemmin. Syy siihen on se, että autonomisen kulutuksen, investointien ja julkisen kysynnän oletetaan kaikkien olevan riippumattomia tuloista ja positiivisia arvoltaan. Nämä oletukset takaavat positiivisen pystysuuntaisen kohtaamisen.

kolmantena AD-funktion kulmakerroin on pienempi kuin yksi. Tämä oletus tarkoittaa, että jokaista 1 dollarin kasvua kohti BKTL (Y), kokonaiskysyntä kasvaa alle 1 dollarin. Tämä johtuu siitä, että marginaalinen taipumus kuluttaa kotimaista bruttokansantuotetta on pienempi kuin yksi kahdesta syystä. Ensinnäkin osa lisätuloista menee tuontitavaroihin ja toiseksi osa lisätuloista säästyy. Näin ollen AD-funktion kaltevuus on pienempi kuin yksi.

kaaviossa on myös merkitty viiva ad = Y. tätä suoraa kutsutaan joskus myös neljäkymmentäviisi asteen suoraksi, koska se sijaitsee neljäkymmentäviisi asteen kulmassa vaaka-akseliin nähden. Tämä rivi edustaa kaikkia niitä kaavion kohtia, joissa AD on yhtä kuin BKTL. Koska BKTL voidaan ajatella yhteenlaskettuna tarjontana, neljänkymmenenviiden asteen rivi sisältää kaikki kohdat, joissa AD on yhtä kuin yhteenlaskettu tarjonta.

AD-funktion muotoa ja sijaintia koskevien oletusten vuoksi AD ylittää neljänkymmenenviiden asteen viivan vain kerran, ylhäältä. Leikkauspiste määrittää GNP: n tasapainoarvon, jota merkitään kaaviossa y’.

Keynesiläinen Ristikaavio piirtää kokonaiskysyntäfunktion suhteessa BKTL: ään yhdessä neljänkymmenenviiden asteen viivan kanssa, joka edustaa niiden pisteiden joukkoa, joissa AD = BKTL. Näiden kahden viivan leikkauspiste kuvaa talouden tasapainoista BKTL: ää.

  • tasapainotila on olemassa, jos AD-funktio ylittää neljänkymmenenviiden asteen suoran ylhäältä. Tämä tapahtuu, jos kolme ehtoa pitää:

    1. MAINOSFUNKTIOLLA on positiivinen kaltevuus. (Se tekee.)
    2. AD-funktion kulmakerroin on pienempi kuin yksi. (Se tekee.)
    3. AD-funktio leikkaa pystyakselin positiivisella alueella. (Se tekee.)

    • Liikunta

    1. Jeopardy Questions. Kuten suositussa television peliohjelmassa, sinulle annetaan vastaus kysymykseen ja sinun täytyy vastata kysymyksellä. Jos vastaus on esimerkiksi ”tuontivero”, niin oikea kysymys on ”mikä on tariffi?”

      1. positiivinen, negatiivinen tai nolla kokonaiskysyntäfunktion kulmakerroin suhteessa reaalisen BKTL: n muutoksiin.
      2. positiivinen, negatiivinen tai nolla kokonaiskysyntäfunktion pystysuuntaisen leikkauspisteen arvo.
      3. suurempi kuin yksi, pienempi kuin yksi tai yhtä suuri kuin yksi kokonaiskysyntäfunktion kulmakerroin suhteessa reaalisen BKTL: n muutoksiin.
      4. keynesiläisessä ristikaaviossa neljänkymmenenviiden asteen viivalla täyttyvä tasa-arvo.
      5. tämän muuttujan arvo määritetään keynesiläisessä ristikaaviossa kokonaiskysyntäfunktion ja neljäkymmentäviisi asteen janan leikkauspisteessä.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.