kuningatar Elisabet I (1558 – 1603)

nimi: kuningatar Elisabet I
syntynyt: 7. syyskuuta 1533 Greenwichin palatsissa
vanhemmat: Henrik VIII ja Anne Boleyn
suhde Elisabet II: een: ensimmäinen serkku 13 kertaa poistettu
House of: Tudor
nousi valtaistuimelle: 17. marraskuuta 1558 Ikä 25 vuotta
kruunattu: 15. tammikuuta 1559 Westminster Abbeyssa
naimisissa: ei koskaan naimisissa
lapsia: Ei yhtään
kuollut: 24. maaliskuuta 1603 Richmondin palatsissa Surreyssa, 69 vuoden, 6 kuukauden ja 15 päivän ikäisenä
haudattu: Westminster
hallitsi: 44 vuotta, 4 kuukautta ja 5 päivää
seuraaja: hänen 3.serkkunsa Jaakko skotlantilainen

Englannin kuningatar (1558-1603), Henrik VIII: n ja Anne Boleynin tytär. Vuonna 1559 tekemänsä uskonnollisen ratkaisun kautta hän saattoi voimaan protestanttisen uskonnon lailla. Hän teloitutti Skotlannin kuningattaren Marian vuonna 1587. Hänen riitansa roomalaiskatolisen Espanjan kanssa johti Espanjan Armadan tappioon vuonna 1588. Elisabetin aika oli kaupan ja maantieteellisen tutkimusmatkan ekspansionistinen, ja taiteet ja kirjallisuus kukoistivat. Monien Euroopan valtioiden hallitsijat tekivät epäonnistuneita tarjouksia Elisabetin naimisesta, ja hän käytti näitä tarjouksia valtansa vahvistamiseksi. Häntä seurasi Jaakko I.

Elisabet syntyi Greenwichissä, Lontoossa 7. syyskuuta 1533. Hän sai hyvän koulutuksen useilla kielillä. Hänen roomalaiskatolisen sisarpuolensa Marian (Maria I) hallituskaudella Elisabetin protestanttiset sympatiat saivat hänet epäilyksen alaiseksi, ja hän asui eristyksissä Hatfieldissä Hertfordshiressä, kunnes Marian kuoltua hänestä tuli kuningatar. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli saada aikaan laaja uskonnollinen asutus. Parlamentti yritti useita epäonnistuneita yrityksiä taivutella Elisabetia menemään naimisiin tai sopimaan kruununperimyksestä. Hän piti seurustelua hyödyllisenä poliittisena aseena, ja hän säilytti ystävyyssuhteita muun muassa Leicesterin, Sir Walter Raleighin ja Essexin hovimiehiin. Hänet tunnettiin Neitsytkuningattarena.

Skotlannin kuningattaren Marian saapuminen Englantiin vuonna 1568 ja Elisabetin vangitsema hänet aiheuttivat poliittisen kriisin, ja vuonna 1569 seurasi pohjoisen feodaalisen aateliston kapina. Englantilaisten ja espanjalaisten merimiesten välinen kitka joudutti välirikkoa Espanjan kanssa. Kun hollantilaiset kapinoivat Espanjan tyranniaa vastaan, Elisabet rohkaisi heitä salaa; Filip II kosti auttamalla katolisia salaliittoja häntä vastaan. Tämä ilmoittamaton sota jatkui useita vuosia, kunnes englantilaisen armeijan maihinnousu Alankomaihin vuonna 1585 ja Maryn teloitus vuonna 1587 toivat sen julkisuuteen. Filipin Armada (laivasto, joka lähetettiin hyökkäämään Englantiin vuonna 1588) koki täydellisen tuhon.

sota Espanjaa vastaan jatkui vaihtelevasti hallituskauden loppuun, kun taas tapahtumat kotona enteilivät 1600-luvun konflikteja. Puritaanien keskuudessa kehittyi tyytymättömyys Elisabetin uskonnolliseen asutukseen, ja useita vangittiin tai teloitettiin. Parlamentti osoitti uutta itsenäisyyttä ja pakotti vuonna 1601 Elisabetin perääntymään kysymyksessä, jonka mukaan kruunu myöntäisi valmistus-ja kauppamonopolit. Sen arvovalta pysyi kuitenkin ennallaan, kuten Essexin kapinan epäonnistuminen vuonna 1601 osoitti.

kuningatar Elisabet I: n allekirjoitus

lainausmerkit:

”I know I have the body of a weak and feeble woman, but I have the heart and mAh of a king of king, and of England too” – Queen Elizabeth I (speech as the Spanish Armada approached)
”I have already married myself to a husband, the kingdom of England” – Queen Elizabeth I (on having being prased by Parliament to marry)
”There is no marvel in a woman learning to speak, but there would be in teaching her to hold her language” – kuningatar Elisabet I (Ranskan suurlähettiläs ylisti häntä kielitaidostaan)
” parempi kerjäläisnainen ja naimaton than Queen and married” – kuningatar Elisabet I (hänen isänsä Henrik VIII oli teloittanut äitinsä Anne Boleynin)

Elokuvat kuningatar Elisabet I: stä

Aikajana kuningatar Elisabet I: lle

vuosi	tapahtuma
1558	Elisabetista tulee kuningatar sisarpuolensa Marian kuoltua.
1559	Elisabet kruunataan Englannin kuningattareksi Westminster Abbeyssa tammikuussa.
1559	Pariisin Skotlannin kuningatar Maria julistautuu Ranskan, Skotlannin ja Englannin kuningattareksi, kun hänen miehestään Fransista tulee Ranskan kuningas. Hän kuolee vuotta myöhemmin ja Mary palaa Skotlantiin.
1559	Ylimmyyden ja yhdenmukaisuuden teot palauttavat protestanttisen kirkon Englantiin ja tekevät Elisabetista Englannin kirkon korkeimman käskynhaltijan.
1559	Elisabet I: n uudistettu rukouskirja on julkaistu. Se on vähemmän äärimmäinen kuin edeltäjänsä
1560	Elizabeth perustaa Westminsterin koulun
1562	Hawkins ja Drake tekevät ensimmäisen orjakauppamatkan Amerikkaan.
1562	Elisabet auttaa protestanttisia hugenotteja Ranskan uskonsodissa. Englantilaiset joukot miehittävät Dieppen ja Le Havren.
1563	John Foxen The Book of Martyrs, the story of religious vaino, on julkaistu Englannissa.
1563	-1564 17,000 kuoli Lontoossa ruttoon, jonka uskotaan tulleen Le Havresta palanneiden joukkojen mukana.
1564	rauha solmittiin Englannin ja Ranskan välillä Troyesissa.
1565	Sir Walter Raleigh tuo perunoita ja tupakkaa Uudesta maailmasta
1566	Elisabet kieltää parlamenttia keskustelemasta avioliittomahdollisuuksistaan.
1568	Skotlannin kuningatar Maria pakenee Skotlannista Englantiin ja joutuu Elisabetin vangiksi.
1569	Elisabet I hyväksyy sunnuntailajit
1570	paavi Pius V erottaa kuningatar Elisabetin katolisesta kirkosta.
1577	– 1580 Francis Drake purjehtii maailman ympäri Kultaisessa takaruumiissa.
1579	Francis, Alenconin herttua, saapuu salaa Englantiin yrittääkseen naida Elisabetin.
1581	kuningatar Elisabet aateloi Francis Draken kultaisen hindin kannella.
1584	Sir Walter Raleigh perustaa ensimmäisen Amerikan siirtokunnan ja nimeää sen Virginiaksi Elisabetin, Neitsytkuningattaren, mukaan.
1584	arkkidiakoni Robert Johnsonin perustama Oakham School
1585	William Shakespeare lähtee Stratford Lontooseen tulla pyrkivä näytelmäkirjailija
1586	Babingtonin katoliset juonivat Elisabet I: n salamurhaa
1586	Skotlannista Englantiin paennut Skotlannin kuningatar Maria sotkeutuu Babingtoniin juoni ja lähetetään oikeuteen.
1587	Skotlannin kuningatar Mary teloitetaan fotheringhayn linnassa syytettynä maanpetoksesta.
1587	Drake hyökkää Espanjan laivaston kimppuun Cadizissa.
1587	Raleigh ’ n toinen tutkimusretki uuden maailman maille Pohjois-Carolinaan. Drake tuhoaa Espanjan laivaston Cadizissa.
1588	Robert Dudley, Leicesterin jaarli ja Elizabethin suosikki, kuolee.
1588	Englantia vastaan seilaava 130 aluksen laivasto kukistuu huonon sään vuoksi ja Amiraali Draken ja John Hawkinsin johtama Englannin laivasto käyttää fireshipejä. Monet haaksirikkoutuivat yrittäessään palata purjehtimalla Britteinsaarten pohjoisosien ympäri. Englantilaisten valta-asema merellä jättää tien auki englantilaiselle kaupalle ja Amerikan ja Intian kolonisaatiolle.
1588	Essexin jaarli johtaa tutkimusmatkaa Irlantiin.
1589	noin 140 aluksen muodostama englantilainen Vastalaiva Draken johdolla purjehtii Espanjaan tavoitteenaan tuhota jäljellä olevat espanjalaiset laivat ja asentaa englantilaisten vaikutusvalta Portugaliin ja Azoreille. Retkikunta on katastrofi. 40 laivaa ja 15 000 miestä on menetetty.
1589	John Harrington keksii ensimmäisen huuhtelevan vesikaapin kotonaan Kelstonissa Bathissa. Hän kutsuu sitä ”Ajaxiksi” sanaleikiksi Elisabetin slangisanalla ”Jakes”, joka tarkoittaa käymälää. Elisabet I määrää Harrington WC: n asennettavaksi Richmondin palatsiin.
1590	Shakespeare kirjoittaa Romeo ja Julia ja Juhannusyön unelma.
1593	15,000 lontoolaiset kuolevat ruttoon. Kaikki teatterit ovat kiinni vuoden ajan. Näytelmäkirjailija Christopher Marlow murhataan.
1595	Sir Walter Raleigh tekee ensimmäisen tutkimusmatkansa Etelä-Amerikan mantereelle. Hän tutkii 300 mailia Orinocosta etsien El Doradoa.
1599	Tyronen jaarli johtaa kapinaa englantilaisia vastaan Irlannissa.
1599	Globe-teatteri avataan Lontooseen.
1600	Itä-Intian kauppakomppania perustettiin
1601	Essexin jaarli teloitetaan kapinan johtamisesta Elisabetia vastaan.
1601	huono laki hyväksytään käyttöön huono avustusaste kiinteistöjen omistajille.
1601	Shakespearen Hamletin kantaesitys.
1603	Elisabet I kuolee Richmondin palatsissa Surreyssa.