Li Bai

Nimet
Kiina:	李白
Pinyin:	Lǐ Bó tai Lǐ Bái
Wade-Giles:	Li Po tai Li Pai
tunnetaan myös nimellä:	runoilija kuolematon (Shīxiān, 詩仙)
Li Bai Chanting a Poem by Liang Kai (kolmastoista vuosisata)

Li Bai tai Li Bo (701-762 Jaa.) oli kiinalainen runoilija, joka eli Tang-dynastian aikana. Runoilija kuolemattomaksi kutsuttua Li Baita pidetään usein Du Fun ohella yhtenä Kiinan kirjallisuushistorian kahdesta suurimmasta runoilijasta. Hänen runojaan on säilynyt nykypäivään noin 1 100. Länsimaat tutustuivat Li Bain teoksiin Ezra Poundin tekemien, hänen runojensa japaninkielisten versioiden hyvin vapaamielisten käännösten kautta.

Li Bai tunnetaan parhaiten runoudessaan tavattomasta mielikuvituksesta ja hätkähdyttävästä taolaisesta kuvastosta sekä suuresta rakkaudestaan viinaan (monet hänen runoistaan kertovat harhailevan juopon koomisista ja ajoittain valaisevista seikkailuista). Du Fun tavoin hän vietti suuren osan elämästään matkustellen; taolaisuuden mukaisesti Li Bain jatkuvat matkat mahdollistivat hänelle viattoman ja iloisen mindfulnessin elämän, tutkien ja kokien mahdollisimman paljon maailmaa. Se, että hän joskus huomasi tutkivansa viinipulloja kauniin luonnon sijaan, on totta, mutta on tärkeää korostaa, että taolaiselle Li Bain humaltumista ei välttämättä nähtäisi paheena. On muistettava, että tällaiset keinot ovat taolaisen periaatteen mukaisia haastavia yhteiskunnallisia sopimuksia. Viina on luonnollisen käymisen tuote, ja jopa osa taolaisista kuolemattomista kuvataan usein humalatiloissa. On todennäköistä, että suuri osa hänen suuresta runoudestaan käännettiin tällaisissa humalatiloissa. Se voidaan nähdä luonnollisesti osana ” The Way.”Legendan mukaan hänen sanotaan hukkuneen Jangtse-jokeen, pudonneen veneestään yrittäessään juopuneena omaksua Kuun heijastusta, ja tästä on itsessään tullut vertaus, jolla on merkittävä merkitys kiinalaisessa kansanperinteessä.

Du Fun ohella Li Bai on yksi Tang-kauden suurimmista runoilijoista. Hänen ja muiden Tang-runoilijoiden runoutta arvioitaessa on huomattava, että Tang-kausi ei ollut vain vaurauden aikaa, vaan se oli myös yksi epävakaista ajanjaksoista Kiinan historiassa. Kiinan imperiumi oli ylirasittunut, ja keskellä Li Bain uraa se kokisi väkivaltaisen kapinan, joka lopulta johtaisi sen kukistumiseen. 700-luvulla Li Bai oli keskellä sivilisaatiota, joka koki yhden historiansa radikaaleimmista muutoksista. Näin ollen Li Bai on runoilijana tärkeä paitsi runonsa kauneuden vuoksi (joka on kirjoitettu klassisella Kiinalla ja on useimpien saatavilla vain käännöksenä), myös siksi, että hänen runoutensa sisältää muistiinmerkinnän yhdestä Kiinan suurimmista mielistä keskellä yhtä Kiinan kiehtovimmista ajoista.

elämäkerta

Li Bai oli epävarmojen vanhempien poika; myös hänen syntymäpaikkansa on epäselvä, joskin yksi ehdokas on Suiye Keski-Aasiassa (lähellä nykyistä Tokmokia Kirgisiassa). Hänen perheensä muutti Jiangyoun, lähelle nykyistä Chengdua Sichuanin maakunnassa, kun hän oli viisivuotias. Hän sai vaikutteita Kungfutselaisesta ja taolaisesta ajattelusta, mutta lopulta hänen sukujuurensa ei antanut hänelle juurikaan mahdollisuuksia aristokraattisessa Tang-Dynastiassa. Vaikka hän ilmaisi halunsa tulla virkamieheksi, hän ei istunut Kiinan virkamiestutkintoon. Sen sijaan hän alkoi 25-vuotiaana matkustella ympäri Kiinaa nauttien viinistä ja viettäen huoletonta elämää, joka oli hyvin paljon vastoin oikean kungfutselaisen herrasmiehen vallitsevia käsityksiä. Hänen persoonallisuutensa kiehtoi niin aristokraatteja kuin tavallista kansaa, ja hänet esiteltiin keisari Xuanzongille vuoden 742 tienoilla.

hän sai viran Hanlinin Akatemiasta, jonka tehtävänä oli tarjota keisarille tieteellistä asiantuntemusta ja runoutta. Li Bai ehti toimia runoilijana keisarin palveluksessa vajaat kaksi vuotta ennen kuin hänet erotettiin tuntemattoman hairahduksen vuoksi. Hän vaelsi loppuelämänsä ympäri Kiinaa. Hän tapasi Du Fun syksyllä 744 ja uudelleen seuraavana vuonna. Nämä olivat ainoat tilaisuudet, joissa he tapasivat, mutta ystävyys pysyi erityisen tärkeänä starstruck Du Fu (tusina hänen runoja tai noin Li Bai hengissä, verrattuna vain yksi Li Bai Du Fu). An Lushan-kapinan aikaan hän osallistui toissijaiseen kapinaan keisaria vastaan, joskin on epäselvää, missä määrin tämä oli vapaaehtoista. Kapinan epäonnistuminen johti siihen, että hänet karkotettiin toisen kerran Yelangiin. Hänet armahdettiin ennen karkotusmatkan päättymistä.

Li Bai kuoli Dangtussa eli nykyisessä Anhuissa. Perinteisesti hänen sanottiin hukkuneen yrittäessään napata Kuun heijastuksen joessa; jotkut tutkijat uskovat hänen kuolemansa olleen seurausta elohopeamyrkytyksestä, joka johtui pitkästä historiasta taolaisten pitkäikäisyyseliksiirien imemisestä, kun taas toiset uskovat hänen kuolleen alkoholimyrkytykseen.

Runous

yli tuhat runoa luetaan hänen kirjoittamikseen, mutta monien niiden aitoudesta ei ole varmuutta. Hänet tunnetaan parhaiten Yue fu-runoistaan, jotka ovat intensiivisiä ja usein fantastisia. Hänet yhdistetään usein taolaisuuteen: tästä on vahva osa hänen teoksissaan, sekä niiden ilmaisemissa luonnonihmeiden tunnelmissa että niiden spontaanissa sävyssä. Monet hänen suurimmista runoistaan ilmentävät taolaista estetiikkaa; runot näyttävät nousevan vaivattomasti kourallisesta vara-aineksia luoden kokonaisuuden, joka on paljon suurempi kuin vain osiensa summa. Muina aikoina Li Bain runous, erityisesti muodossa, joka tunnetaan nimellä gufeng, on Kungfutselaisempaa sekä sävyltään että moralisoivalta tyyliltään. Muut jakeet, jotka on ainakin kerätty nimellä Li Bai, ovat merkityksettömiä ja vaikuttavat melko tavanomaisilta.

on jokseenkin vaikea saada käsitystä Li Bain tuotannosta tai hänen kehityksestään runoilijana johtuen kiinalaisten runoilijoiden luonteesta Tang-kaudella. Li Bai, kuten useimmat aikansa runoilijat, ei kerännyt yhtään runoaan kirjaan. Lähes kaikki hänen runonsa ovat satunnaisia säkeitä—toisin sanoen ne on kirjoitettu paikan päällä tiettyä tilaisuutta, kuten häitä tai lomaa varten-jotka kirjoittamisen jälkeen jäisivät sen haltuun, jolle runo on kirjoitettu. Tämän seurauksena Li Bain runous koottiin yhtenäiseen muotoon vasta hänen kuolemansa jälkeen. Suuri osa hänen runoistaan on saattanut kadota, ja suuri osa hänen nimellään kerätyistä runoista ei ehkä sittenkään ole hänen käsialaansa.

Mozartin nerouden tapaan on olemassa monia legendoja siitä, kuinka vaivattomasti Li Bai sävelsi runonsa; hänen sanottiin kykenevän säveltämään hämmästyttävän nopeasti, ilman korjaamista. Hänen lempimuotonsa on jueju (viiden tai seitsemän merkin nelisäe), josta hän sävelsi noin 160 kappaletta. Li Bain kielenkäyttö ei ole yhtä terävänäköistä kuin Du Fun, mutta vaikuttaa yhtä lailla mielikuvituksellisuudella ja suoralla korrelaatiolla hänen vapaamieliseen persoonaansa lukijan kanssa. Li Bain vuorovaikutus luonnon kanssa, ystävyys ja hänen akuutit havaintonsa elämästä kertovat hänen parhaista runoistaan. Jotkut, kuten Changgan xing (Ezra Poundin käännös Jokikauppiaan vaimoksi: kirje), kertovat tavallisten ihmisten vaikeuksista tai tunteista.

yksi Li Bain tunnetuimmista runoista on yksin kuun alla (月下獨酌, pinyin yuè xià dú Zhuó), joka on hyvä esimerkki hänen runoutensa kuuluisimmista puolista-hyvin spontaani runo, täynnä luonnollista kuvastoa ja antropomorfismia:

kukkien joukossa on viinipannu, jonka kaadan yksin, mutta ilman ystävää, joten nostan maljan kutsuakseni hohtavan Kuun, yhdessä varjoni kanssa meistä tulee kolmen seurue, Kuu vaikka ei ymmärrä mitään juomisesta, ja varjo vain seuraa ruumistani turhaan yhä teen kuusta ja varjosta seurani nauttimaan keväästä ennen kuin liian myöhään Kuu viipyy, kun laulan varjoja, kun tanssin, me hurraamme ilosta, kun olemme hereillä, me erkanemme juopottelun jälkeen ikuisesti, me pidämme tämän rajoittamattoman ystävyyden, kunnes tapaamme jälleen kaukana Linnunradalla.

vaikutus

Li Bai tunnetaan lännessä osittain siitä syystä, että Ezra Pound on versioinut joitakin runojaan Cathay-lehdessä, ja koska säveltäjä Gustav Mahler yhdisti neljä teostaan das Lied von der Erdeen. Ne olivat Hans Bethgen saksankielisessä käännöksessä, joka julkaistiin antologiassa Die chinesische Flöte (Kiinalainen huilu), joka puolestaan seurasi ranskankielistä käännöstä.

Merkuriuksella sijaitseva kraatteri on nimetty hänen mukaansa.

• Buckler, McKay Hill. 1999. Maailman yhteiskuntien historia. Neljäs Painos. Boston, MA: Houghton Mifflin. 328-329.