kuluttajien maksuhalukkuuden tarkka mittaaminen tuotteesta tai palvelusta on ratkaisevan tärkeää kilpailustrategioiden laatimisessa, arvontarkastusten tekemisessä ja uusien tuotteiden kehittämisessä. Se on myös tärkeää toteuttaa erilaisia hinnoittelutaktiikoita, kuten epälineaarinen hinnoittelu, one-to-one hinnoittelu, ja kohdennettuja tarjouksia. Ei ole yllättävää, että tähän tarkoitukseen on kehitetty useita lähestymistapoja.
WTP: n mittaamiseen on monia menetelmiä.Ne voidaan erottaa toisistaan sen mukaan, mittaavatko ne WTP: tä suoraan vai välillisesti ja mittaavatko ne kuluttajan hypoteettista vai todellista WTP: tä.
käytännössä jotkut tutkijat suosivat suoraa lähestymistapaa pyytäen kuluttajia ilmoittamaan suoraan tietyn tuotteen WTP-arvonsa esimerkiksi avoimen (OE) kysymysmuodon kautta. Toiset suosivat epäsuoraa lähestymistapaa, kuten valintaperusteista conjoint-analyysiä (CBC), jossa WTP lasketaan kuluttajien valintojen perusteella useiden tuotevaihtoehtojen ja ”ei mitään” – vaihtoehdon välillä. Kumpikaan menetelmä ei kuitenkaan ole idioottivarma. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että sekä suorat että epäsuorat lähestymistavat voivat tuottaa epätarkkoja tuloksia erilaisista psykologisista ja teknisistä syistä. Perusteellisemmin molemmat lähestymistavat mittaavat kuluttajien hypoteettista eikä todellista WTP: tä, ja ne voivat synnyttää hypoteettista vinoumaa, jonka taloustieteellinen kirjallisuus määrittelee tehtävän hypoteettisen luonteen aiheuttamaksi vinoumaksi.
suora lähestymistapa todelliseen WTP: hen on Becker, DeGroot, and Marschak (1964) ehdottama mekanismi (Becker–DeGroot–Marschak method, BDM), jossa osallistuja on velvollinen ostamaan tuotteen, jos arvonnasta saatu hinta on pienempi tai yhtä suuri kuin hänen ilmoittamansa WTP. Epäsuora lähestymistapa todellisen WTP: n määrittämiseen on kannustinkohtainen valintaperusteinen conjoint-analyysi (ICBC), jossa osallistujat ovat myös velvollisia tekemään BDM-mekanismia käyttäen ostoksen, joka perustuu ilmoitetun mieltymyksensä perusteella PÄÄTELTYYN WTP: hen. Realistisemmilla taloudellisilla kannustimilla kyselyyn vastanneille nämä kaksi lähestymistapaa ovat tuottaneet hyviä tuloksia joissakin sovelluksissa. Näillä menetelmillä luotu todellinen WTP ei kuitenkaan välttämättä ole aina tarkka, koska se voi poiketa todellisissa kuluttajaostoksissa esitetystä WTP: stä.