miten antautua sille tosiasialle, että elämä ei ole reilua? Päästä irti!

näyttelijänä elin joka päivä sen tosiasian kanssa, että elämä ei ole reilua. En voi ymmärtää, miksi jotkut näyttelijät tekevät siitä ison ja jotkut eivät ollenkaan, varsinkin kun on yhtä suuri muuttuja. Kun olet työskennellyt koko elämäsi hankkia jotain ja se välttää sinua, itsesääli voi helposti hiipiä ja elämä ei ole reilua tulee ensiarvoisen tärkeää. Sama pätee kaikkiin harrastuksiin, kun pelikenttä näyttää epätasa-arvoiselta.

kaikki ovat kuulleet nämä sanat ennenkin, ”elämä ei ole reilua”. Sen todellisuus osuu meihin eri aikoina elämässä yhdessä tai toisessa. Saatat kohdata tämän syvällisen todellisuuden urallasi, työssäsi, kodissasi, yksityiselämässäsi, liike-elämässäsi, ystävyydessäsi, liikekumppaneissasi, kirkossasi ja lista jatkuu.

Mississippissä varttuneena nuorena tyttönä koin, miten epäreilua elämä oli. Isäni oli päivittäin tekemisissä rasismin ja monien epäoikeudenmukaisuuksien kanssa ihonvärinsä vuoksi. Minä iltana tahansa olimme palaamassa kotiin, seitsemän lasta autossa äitini ja isäni kanssa, ja poliisi pysäytti automme vain siksi, että isäni ajoi mustana. Kuten Mississippissä, New Yorkissa, minut pysäytettiin, koska ajoin mustana. Nämä tarinat ovat loputtomia ja kyllä ei oikeudenmukaisia.

emme voineet syödä tiskillä ravintolassa, käydä samoissa kouluissa ja oppilaitoksissa, käyttää oppikirjoja kouluissa, koulutus harhoja ja tämä lista oli loputon silloin ja monet vielä tänäkin päivänä.

toisella kerralla valkoinen pariskunta penkoi mustien asuinalueita siepatakseen nuoria mustia tyttöjä kotiin vietäväksi ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Poliisia ei näy pidättämässä tätä vääryyttä. Ei itsesääliä, Kyllä Ja koska ajattelimme elämän olevan epäreilua, voimaannuimme matkustamalla laumoissa. Meille opetettiin, miten ei pidä langeta itsesäälin tielle, josta ei ole paluuta itsellemme ja muille, vaan uskoa, että parempi oli aina mahdollista kaikille.

me kaikki haluaisimme jo varhain ajatella, että elämästä tulee reilua, eikä kestänyt kauan tajuta, että elämä ei ole reilua eikä tule olemaankaan. Tämän todellisuuden tajuaminen ja hyväksyminen voi olla hyvin vapauttavaa oivallusta.

tunnemme usein surua tai onnettomuutta itsemme ja muiden puolesta ajatellen, että elämän pitäisi olla reilua tai että jonain päivänä se on. Moikka!! Ei ole eikä tule koskaan olemaan. Siinä toivossa, että elämä olisi oikeudenmukaista, ihminen viettää paljon aikaa rypemällä ja /tai valittamalla elämän epäoikeudenmukaisuuksista. Tuhlaaminen paljon aikaa olla onneton jotain, jota ei voi muuttaa, valittaa muille epäoikeudenmukaisuuksia, joita on ja noin, ehkä elää tuottoisampaa elämää on vain päätellä, elämä ei ole reilua ja kuka sanoi Elämän piti olla reilua. Tällaiset olettamukset voivat olla kohtalokkaita ajattelulle ja odotuksille. Älä koskaan oleta. Oletushan tekee meistä paskiaisia.

” on varmaan mun tehtävä kertoa, että elämä ei ole reilua, mutta sen varmaan jo tiedätkin. Sen sijaan sanon, että toivo on kallisarvoista ja olet oikeassa, ettet luovuta.”CJ. Redwine

antautuminen tälle syvälliselle tosiasialle, että elämä ei ole reilua, on vapauttavaa. Se estää meitä säälimästä itseämme ja kannustaa meitä tekemään parhaamme ja sillä, mitä meidän on tehtävä. Tämä estää meitä myös säälimästä toisia ja tajuamasta, että jokaisella elämässä on erilainen käsi elämässä ja kaikilla on vahvuuksia ja heikkouksia.

esimerkiksi tein kaiken voitavani, jotta äitini Haluaisi jäädä luokseni sen sijaan, että olisi palannut kotiin saatuaan minikohtauksen ja kärsittyään dementiasta. Kävi miten kävi, hän vaati päästä kotiin ja sitten kotiin päästyään halusi minun jäävän tai palaavan mukanani. Tämä vaikuttaa sekavalta. Tieto siitä, milloin auttaa ja miten auttaa, on heräämistä. Elämä ei tuntunut reilulta minua tai häntä kohtaan. Muistutan itselleni, että elämä ei ole reilua, herätin minut tähän todellisuuteen ja pääsin takaisin raiteilleen äitini ahdingon kanssa.

epäoikeudenmukaisuudet elämässä ovat osa elämää, eikä se tarkoita, etteikö meidän pitäisi yrittää kaikkea mahdollista tehdäksemme tästä elämästä parempaa itsellemme ja muille. Koska emme tajua ja hyväksy sitä, että elämä ei ole reilua, meillä on taipumus tuntea sääliä itseämme ja toisia kohtaan. Sääli on itseään heikentävä tunne, joka lamauttaa ponnistelumme ja saa meidät tuntemaan itsemme huonommiksi kuin jo nyt. Kun hyväksymme sen, että elämä ei ole reilua, tunnemme myötätuntoa itseämme ja toisia kohtaan. Tätä voidaan helpommin kutsua ” vapaudeksi olla.”

mikään elämä ei ole reilua ja seuraavalla kerralla, kun koet vääryyksiä kaikkialla, muistuta itseäsi, että vaikka elämä ei olekaan reilua, anna tämän tönäistä sinut itsesäälistäsi ja aktiiviseen mielentilaan. Tee itsesääli aina tyhjäksi.

  • ”se voi olla epäreilua, mutta se, mitä tapahtuu muutamassa päivässä, joskus jopa yhtenä päivänä, voi muuttaa koko elämän suunnan…”
  1. henkilökohtaiset epäoikeudenmukaisuudet, muuttakaa mitä voitte, hyväksykää mitä ette voi
  2. uran epäoikeudenmukaisuudet, etsikää parempaa ja erilaista polkua ahdinkonne parantamiseksi
  3. perheen epäoikeudenmukaisuudet, tiedätte milloin auttaa ja milloin ei auttaa
  4. yritysten epäoikeudenmukaisuudet, parempi ja strateginen varasuunnitelma

EPMcKnight on kirjailija ja kunto-ohjaaja Etelä-Kaliforniassa. Hän suhtautuu intohimoisesti terveyteen, kuntoiluun ja kestävään elämään. Tällä hetkellä hän opettaa pyöräilyä ja aerobicia & kehon kiinteytystä yhdessä vesiaerobicin kanssa. Voit pysyä hänen perässä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.