| Tämä sivu käyttää Creative Commons-lisensoitua sisältöä Wikipediasta (Näytä tekijät). |  |
|
||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Music Of The Sun on barbadoslaisen Rihannan debyyttialbumi, jonka Def Jam Recordings julkaisi 12.elokuuta 2005. Ennen allekirjoittamista levy-yhtiön kanssa Rihannan löysi levytuottaja Evan Rogers, joka auttoi Rihannaa nauhoittamaan demonauhoja, jotka voitiin lähettää potentiaalisille levy-yhtiöille. Kun Rihanna allekirjoitti Jay-Z, entinen toimitusjohtaja (toimitusjohtaja) ja presidentti Def Jam, hän jatkoi Rogers ja hänen tuotantokumppaninsa Carl Sturken, sekä työskennellä muiden tuottajien debyyttialbuminsa. Music of The Sun äänitettiin vuosina 2004-2005. Albumilla kuullaan laulua artisteilta kuten Kardinal Offishall, J-Status ja Vybz Kartel. R&B-albumina Music Of The Sun sisältää musiikillisia elementtejä dance-popista ja karibialaisista musiikkigenreistä, kuten dancehallista ja reggaesta.
albumi sai pääosin ristiriitaisia arvosteluja musiikkikriitikoilta, jotka kehuivat sen dancehall-ja Karibialaisvaikutteisia kappaleita, kun taas toiset kritisoivat osaa tuotannosta. Music of The Sun debytoi Yhdysvalloissa Billboard 200-listan sijalla 10 ja Top R&B/Hip-Hop Albums-listan sijalla kuusi. Albumi nousi albumilistan top-40: een Saksassa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Albumilta julkaistiin kaksi singleä: ”Pon de Replay ”ja” If It’ s Lovin ’that you Want”, joista edellinen nousi Yhdysvalloissa listakakkoseksi. Billboard Hot 100-listalla ja Yhdysvaltain Hot Dance Club Songs-listan ykkösenä. Recording Industry Association of America (RIAA) sertifioi Music of the Sunin kultalähetyksiksi yli 500 000 kappaletta.
tausta ja kehitys
ennen allekirjoitusta Def Jam Recordingsille Rihannan löysi kotimaassaan Barbadoksella yhdysvaltalainen levytuottaja Evan Rogers. Kaksikko tapasi joulukuussa 2003 Rihannan ja Rogersin vaimon yhteisten ystävien kautta pariskunnan ollessa lomalla Barbadoksella, koska Rihannan ystävä oli kertonut Rogersin vaimolle, kuinka pyrkivä laulaja lauloi ja esiintyi aina. Tavattuaan ensimmäisen kerran Rogers pyysi Rihannaa hotellihuoneeseensa, jossa tämä esitti Destiny’ s Childin kappaleen ”Emotion” ja Mariah Careyn kappaleen ”Hero”. Rihannan esiintymiset tekivät vaikutuksen Rogersiin, joka sitten vei hänet New Yorkiin, jossa hän oli äitinsä kanssa äänittämässä demonauhoja, joita voitiin lähettää levy-yhtiöille. Demonauhojen valmistus kesti noin vuoden, koska Rihanna pääsi levyttämään vain koulujen loma-aikoina. 16-vuotiaana Rihanna sai levytyssopimuksen Rogersin ja Carl Sturkenin tuotantoyhtiö syndikoidun Rhythm Productionsin kanssa, joka palkkasi hänelle asianajajan ja managerin, ennen kuin valmis demonauha jaettiin eri levy-yhtiöille ympäri maailmaa loppuvuodesta 2004. Ensimmäisenä demonauhalle vastasi Jay-Z, joka oli vastikään nimitetty Def Jam Recordingsin toimitusjohtajaksi. Rihanna koe-esiintyi hänelle ja musiikkimoguli L. A. Reidille tämän toimistossa. Katse takaisin koe ja tapaaminen Jay-Z, Rihanna selitti haastattelussa, miten hän tunsi ennen kuin käveli huoneeseen, sanomalla:
”silloin hermostuin … Sanoin: ’Voi luoja, hän on tuolla, en voi katsoa, en voi katsoa, en voi katsoa! Muistan olleeni erittäin hiljainen. Olin hyvin ujo. Minulla oli kylmä koko ajan. Minulla oli perhosia. Istun Jay-Z: tä vastapäätä. Olin tähtihyökkääjä.”
koe-esiintymisessä Rihanna esitti Whitney Houstonin cover-version kappaleesta ”for the Love of You” sekä ”Pon De Replay” ja ”The Last Time”, jotka Rogers ja Sturken kirjoittivat ja tuottivat ja jotka sisältyisivät hänen debyyttialbumilleen Music Of The Sun. Jay-Z oli aluksi skeptinen allekirjoittamisesta Rihanna jälkeen hän tunsi ” Pon De Replay ”oli liian suuri hänelle, sanomalla” Kun kappale on niin suuri, se on vaikea tulla takaisin. En signeeraa biisejä, vaan artisteja.” Koe johti Rihanna allekirjoitti kuuden albumin levytyssopimuksen Def Jam Recordings helmikuussa 2005, samana päivänä koe, Jay-Z sanomalla ”There’ s only two ways out. Ulos ovesta, kun olet allekirjoittanut sopimuksen. Tai tästä ikkunasta …”, tarkoittaen, että hän ei aio antaa hänen lähteä allekirjoittamalla levytyssopimuksen. Solmittuaan sopimuksen Def Jam Recordingsin kanssa Rihanna perui muut tapaamiset levy-yhtiöiden kanssa ja muutti Barbadokselta New Yorkiin asumaan Rogersin ja hänen vaimonsa luo. Rihanna selitti Kidzworldille albumin nimen taustalla olevaa konseptia sanomalla, että The sun edustaa sekä omaa syntyperäänsä karibialaista kulttuuria että itseään ja että albumi koostuu hänen perintönsä musiikista.
äänitykset ja sävellykset
Rihannan solmittua levytyssopimuksen Def Jam Recordingsin kanssa hän alkoi työskennellä eri tuottajien kanssa debyyttialbumia varten ja jatkoi yhteistyötä Rogersin ja Sturkenin kanssa, jotka olivat aiemmin kirjoittaneet ja tuottaneet kappaleet ”Pon de Replay” ja ”The Last Time” Rihannan demonauhalle. Rihanna tosin totesi, että kun hän kuuli ”Pon de Replay”-kappaleen ensimmäisen kerran, hän ei halunnut nauhoittaa sitä, ilmaisemalla, että hänen mielestään kappale oli ”sing-songy”, mutta kasvoi pitämään kappaleesta äänitysprosessin lopussa. Kidzworldin haastattelussa Rihanna kertoi, miten pari auttoi häntä kehittämään laulunkirjoituskykyjään, sanovat Rogers ja Sturken, jotka olivat työskennelleet muun muassa Britney Spearsin, Christina Aguileran ja Kelly Clarksonin kanssa.
Music Of The Sun sai vaikutteita karibialaisesta musiikista, muun muassa socasta, dancehallista ja reggaesta, sekä korporatiivisesta dance-popista ja R&B: stä. Singlen ”Pon de Replay” kirjoittivat Rogers, Sturken ja Vada Nobles, ja kaksi ensimmäistä tuottivat sen. Musiikillisesti ”Pon de Replay” ammentaa vaikutteita dance-popin, R&B: n ja dancehallin musiikkigenreistä. Sanoituksellisesti kappale kertoo DJ: n pyytämisestä soittamaan protagonistin lempikappale, sekä klubilla tanssimisen täyttymyksestä. Rogersin ja Sturkenin kirjoittama ja tuottama ”the Last Time” on akustiseen kitaraan perustuva balladi, kun taas ”Now That I Know” on riisuttu jousivetoinen kappale. Sen lisäksi, että Rihanna työskenteli Rogersin ja Sturkenin kanssa valtaosan albumista, hän työskenteli tuotantoryhmien Poke & Tone of Trackmastersin ja Stargaten kanssa. Edellinen kirjoitti ja tuotti albumilta julkaistun toisen singlen ”If It’ s Lovin ’that you Want”, jota Rihanna kuvaili ”hauskaksi kappaleeksi”. R&B: n kappale ”If It’ s Lovin ’that you Want” kertoo tytöstä, joka kertoo pojalle, että tämän pitäisi tehdä hänestä tyttönsä, koska hänellä on mitä poika haluaa. Remix kappaleesta ”If It’ s Lovin ’That you want-Part 2”, joka sisältää Cory Gunzin rap-laulua, sisältyi bonuskappaleena Rihannan toisen vuoden opiskelija-albumille, A Girl Like Me (2006). Rogersin ja Sturkenin ohella Stargate sanoitti ja tuotti kappaleen ”Let Me”, joka esiintyy albumin yhdeksäntenä kappaleena. Music of The Sun sisältää cover-version Jamaikalaislaulaja Dawn Pennin kappaleesta ”You Don’ t Love Me (No, No, No)”, ja mukana on dancehallin levyttävä artisti Vybz Kartel.
Response
kriittinen vastaanotto
Allmusicin Jason Birchmeier kehui Music of the Sunia ja antoi sille 3,5 tähteä 5: stä; Birchmeier kommentoi, että albumi esittelee Rihannan ”winsomena eikä wannabena”, sekä kuinka hän onnistui erottautumaan muista dance-pop-artisteista, kuten Ashantista, Beyoncé Knowlesista ja Ciarasta. Birchmeier totesi edelleen, että ” auringon Musiikki laskeutuu jonkin ajan kuluttua kasvottomiin hitaisiin hilloihin, eikä yleinen johdonmukaisuus kuulu sen ominaisuuksiin, mutta onneksi se kiihdyttää tahtia loppua kohti … tuloksena on yksi vuoden mukaansatempaavimmista urban dance-pop-albumeista.”The Jamaica Observerin Chantal Jenoure antoi albumille 3,5 tähteä viidestä, ja kehui dancehallin ja hiphopin sävellystä useissa kappaleissa, kuten ”Pon De Replay”, ”Rush”, ”Let Me”, ”Music of The Sun” ja ”That La La La”, kirjoittaen, että ne saavat kuulijan tuntemaan itsensä ”onnelliseksi”ja ” huolettomaksi”.
”The New York Timesin” Kelefa Sanneh antoi Music of The Sunille ”sekalaisen” arvosanan; Sanneh kehui Rihannaa dancehallin ja reggae-genrejen yhdistämisestä suositumpiin ja valtavirran tyylilajeihin ja totesi, että dancehallin ja popin yhdistelmä johti ” yhteen kesän suurimmista ja viettelevimmistä klubikappaleista.”Sanneh kuitenkin totesi, että Rihanna kuulostaa ”pulaan joutuneelta”, kun ei ole rytmiä, jonka mukaan laulaa. Liam Colle kehui albumia ja sen Karibian infusoituja biittejä ja antoi Music of the Sunin arvosanaksi 5/10. Rolling Stonen Barry Walters arvioi sen 2.5/5 tähteä ja kuvaili albumilta puuttuvan singlen uusinta arvoa, kekseliäisyyttä ja rytmiä, kun US R&B: n ”generic vocal hikka and frills” taipuu hänen ”Caribbean charm” – kappaleeseensa. Slant Magazinen Sal Cinquemani antoi albumille 2,5 tähteä 5: stä, kuvaillen albumia ”teen R&B chanteusesiksi” ja kuvaili johdantosingleä ”Pon De Replay” ”dancehall-pop-sekoitukseksi, joka on paljon velkaa Beyoncé Knowlesin ”Baby Boylle”. Entertainment Weeklyn Evan Serpick kritisoi Music of the Sunia ja arvioi sen C-luokan albumiksi kirjoittaen ” 17-vuotiaan eloisa laulu nostaa kappaleita kuten ’That La La’ ja ’Let Me’, mutta tämä mitäänsanomaton dancehall/R&B-debyytti on täynnä chintzyn tuotantoa ja maudlin-sovituksia, jotka sulkevat pois The Sunin musiikin.”
Commercial performance
Yhdysvalloissa Music Of The Sun debytoi ja nousi Billboard 200-albumilistan sijalle 10 17.syyskuuta 2005 päivätyssä listanumerossa. Albumi vietti listalla yhteensä 35 viikkoa. Music of The Sun debytoi Yhdysvaltain Top R&B / Hip-Hop Albums-listalla sijalla kuusi samassa listanumerossa, ja vietti listalla yhteensä 44 viikkoa. Viiden kuukauden kuluttua julkaisusta, albumi oli sertifioitu kultaa Recording Industry Association of America (RIAA) tammikuuta 1, 2006, ilmoittaen lähetykset yli 500,000 kappaletta. 23. heinäkuuta 2010 albumia oli myyty Yhdysvalloissa 593 000 kappaletta. Kanadassa Music Of The Sun debytoi ja oli parhaimmillaan sijalla seitsemän Canadian Albums Chart-lehden numerossa 17. syyskuuta 2005, mutta putosi kymmenen parhaan joukosta seuraavalla viikolla. Neljän kuukauden kuluttua julkaisusta, albumi myi platinaa Music Canada lähetykset yli 100,000 kappaletta.
Yhdysvaltain ja Kanadan ulkopuolella Music Of The Sun ei saavuttanut vastaavaa listamenestystä. Isossa-Britanniassa albumi debytoi ja nousi Britannian albumilistan sijalle 35 listanumerossa 10.lokakuuta 2005. Music Of The Sun putosi toisella listaviikollaan kolme sijaa sijalle 38 ja putosi seuraavalla viikolla Britannian virallisen Top 40: n ulkopuolelle. 12.toukokuuta 2006 British Phonographic Industry (BPI) sertifioi albumin yli 100 000 kappaleen lähetyksiksi. Muualla Euroopassa albumi debytoi Sveitsin albumilistalla sijalla 46 listanumerossa 11. syyskuuta 2005 ja oli korkeimmillaan sijalla 38 neljä viikkoa myöhemmin. Itävallassa Music Of The Sun debytoi Austrian Albums Chart – listan sijalla 61 18.syyskuuta 2005 ja oli parhaimmillaan sijalla 45 seuraavalla viikolla. Albumi debytoi ja oli parhaimmillaan sijalla 93 Ranskan albumilistalla 24.syyskuuta 2005. Alankomaissa Music Of The Sun debytoi ja oli parhaimmillaan sijalla 98 Dutch Albums Chart-lehden numerossa 29. huhtikuuta 2006, ja vietti listalla yhden viikon. Uudessa-Seelannissa albumi debytoi New Zealand Albums Chart-listan sijalla 40 26. syyskuuta 2005. 29. syyskuuta-10. lokakuuta 2005 Music Of The Sun putosi top-40 albumilistalta, mutta nousi uudelleen sijalle 40 10.lokakuuta 2005. Albumi nousi neljännellä listaviikollaan sijalle 26.
singlet
”Pon de Replay” julkaistiin albumin johdantosinglenä 24.toukokuuta 2005. Se sai positiivisia arvosteluja musiikkikriitikoilta, jotka kehuivat Länsi-Intiasta ja Karibialta vaikutteita saanutta sävellystä. Kuitenkin, Bill Lamb of About.com kritisoi kappaletta kirjoittaen, etteivät sanat saa kuulijaa tuntemaan itseään älyllisesti haastetuksi tai herättämään ajatuksia siitä, mitä kappale tarkoittaa. Kappale nousi ykköseksi Uuden-Seelannin singlelistalla sekä kakkoseksi Yhdysvaltain Billboard Hot 100-listalla ja Britannian singlelistalla. Kappaleeseen liittyvän musiikkivideon ohjasi pikku X ja siinä Rihanna esiintyy klubiympäristössä. ”If It’ s Lovin ’that you want” julkaistiin Music Of The Sunin toisena ja viimeisenä singlenä 2.joulukuuta 2005. Kappale sai kriitikoilta ristiriitaisia arvosteluja, joista suurin osa ylisti ja kritisoi Rihannan laulusuoritusta. Kappale ei onnistunut toistamaan ”Pon de Replay”: n kokemaa listamenestystä, ollen parhaimmillaan sijalla 36 Yhdysvaltain Billboard Hot 100-listalla ja sisällä neljänkymmenen parhaan joukossa useilla muilla listoilla. Kappaleen musiikkivideon ohjasi Marcus Raboy ja siinä Rihanna esiintyy rantamaisemassa.
Kappalelistaus
- ”Pon De Replay”
- ”Here I Go Again” (featuring J-Status)
- ”If It’ s Lovin ’That you Want”
- ”You Don’ t Love Me (No, No, No)” (featuring Vybz Kartel)
- ”That La, La, La”
- ”The Last Time”
- ”willing to wait”
- ”Music Of The Sun”
- ”Let Me”
- ”Rush” (featuring Kardinal Offishall)
- ”there’ s a Thug In My life” (featuring J-Status)
- ”now I know”
Kansainvälinen bonuskappale
13. ”Pon de Replay” (Remix mukana Elephant Man)
UK bonuskappale
14. ”Pitäisikö?”(mukana J-Status)
Japanin bonuskappaleet
14. ”Pitäisikö?”(mukana J-Status)
15. ”Hypnotisoitu”
henkilöstö
krediittejä Allmusicista sovitetulle auringon musiikille.
muusikot
- Rihanna – laulu
- Rob Mounsey– sovittaja/kapellimestari
- täysi voima – laulu (Tausta)
- Carl Sturken – säveltäjä, kitara, koskettimet, piano,
- Evangeline Evelyn – kitara
- Lawrence glazener – basso
- Avril Brown – viulu
- Kenneth burward-hoy – viulu
- yana goichman – viulu
- Ann leathers – viulu
- Cenovia Cummins – viulu
- Jan Mullen – viulu
- Elizabeth Nielson – viulu
- Debra Shufelt – viulu
- Marti Sweet – viulu
- Uri Vodoz – viulu
- Carol Wener – viulu
- Stephanie Cum – sello
- Richard Locker – sello
- Mark Orrin Shuman – sello
- Lian tryffeli – sello
- Tristan Hart – viola
- Vince Lionti – viola
- Sue pray – viola
tuotanto
- Evan Rogers, Carl sturken – executive producers
- full force, Evan Rogers – laulutuotanto
- al hemberger, Matt Noble, Malcolm Pollack – Enginners
- Jason Agel, Roy Matthews, Alex Pinto – Assistant engineers
- Jason Goldstein, Jason Groucott, Al Hemberger – miksaus
- Chris Gehringer – Masterointi
- Jay Brown, Adrienne Muhammad, Tyran ”Ty Ty” Smith – a&B
- tai Linzie – Design
- Andy West – Art Direction
- tai linzie, Mark Mann, Ivan Otis – Photography
full force – lisälaulutuotanto