Naomi Shihab Nye syntyi St. Louisissa, Missourissa. Hänen isänsä oli palestiinalainen pakolainen ja äitinsä saksalainen ja sveitsiläinen amerikkalainen, ja nye vietti nuoruutensa sekä Jerusalemissa että San Antoniossa, Texasissa. Hän suoritti BA-tutkinnon Trinity Universityssä San Antoniossa. Nye on vastaanottanut lukuisia kunnianosoituksia ja palkintoja työstään, kuten Ivan Sandrof Award for Lifetime Achievement National Book Critics Circle, Lavan Award, Paterson Poetry Prize, Carity Randall Prize, Isabella Gardner Poetry Award, Lee Bennett Hopkins Poetry award, Robert Creeley Prize, ja monet Pushcart palkinnot. Hän on saanut apurahoja Lannanin säätiöltä, Guggenheim-säätiöltä, ja hän oli Witter Bynner Fellow. Vuosina 2010-2015 hän toimi Academy of American Poets-Akatemian kanslerina. Vuonna 2018 hänelle myönnettiin Lon Tinkle Award for Lifetime Achievement from the Texas Institute of Letters. Nye on Runosäätiön nuorten Runoilijapalkinto.
Nyen kokemus sekä kulttuurieroista että eri kulttuureista on vaikuttanut suureen osaan hänen tuotannostaan. Tunnettu runoutta, joka lainaa tuoreen näkökulman tavallisia tapahtumia, ihmisiä ja esineitä, Nye on sanonut, että hänen, ”ensisijainen lähde runoutta on aina ollut paikallista elämää, satunnainen merkkiä tapasi kaduilla, oma syntyperä seulonta alas meille läpi pieniä välttämättömiä päivittäisiä tehtäviä.”Työssään Jane Tannerin mukaan”, ”Dictionary of Literary Biography”, Nye tarkkailee elämisen bisnestä ja jatkuvuutta kaikkien maailman asukkaiden keskuudessa – – hän on kansainvälinen laajuudeltaan ja sisäinen keskittymiseltään.”Nyeä pidetään myös yhtenä Amerikan lounaisosien johtavista naisrunoilijoista. Eräs Aikalaisrunoilijoiden avustaja kirjoitti, että hän” tuo naiseen huomiota humoristisena, juonikkaana olentona, jolla on reipas, kova äly ja henkilökohtaisen vapauden tunne, jollaista ei ole ennen nähty ” pioneerinaisten historiassa.
Nye asuu ja työskentelee edelleen San Antoniossa, Texasissa. ”Runoni ja tarinani alkavat usein naapureidemme äänistä, enimmäkseen Meksikolaisamerikkalaisista, aina kekseliäistä ja yllättävistä”, Nye kirjoitti Four Winds Pressille. ”En koskaan kyllästy sekoituksiin.”Eräs etelän nykykirjailijoiden avustaja kirjoitti, että Nyen runous ”on leikkisästi ja mielikuvituksellisesti opettavaista, lainaa Itä-ja Lähi-idän sekä intiaanien uskonnoista ja muistuttaa William Staffordin, Wallace Stevensin ja Gary Snyderin meditatiivista runoutta.”Nyen kaksi ensimmäistä chapbookia julkaistiin 1970-luvulla. Sekä Tattooed Feet (1977) että Eye-to-Eye (1978) on kirjoitettu vapaaseen säkeistöön ja rakennettu matkan tai etsinnän teeman ympärille. He ilmoittivat Nyen olevan” vaeltava runoilija”, joka oli kiinnostunut matkustamisesta, paikasta ja kulttuurivaihdosta. Hänen ensimmäinen täyspitkä kokoelma, Different Ways to Pray (1980), Nye tutkii eroja, ja jaettu kokemuksia, kulttuurien Kaliforniasta Teksasiin, Etelä-Amerikasta Meksikoon. ”Isoisän taivaassa ”eräs lapsi julistaa:” isoäiti piti minusta, vaikka isäni oli muhamettilainen.”Kuten Tanner huomautti,” kun hän hyväksyy erilaiset ’tavat rukoilla’, on myös Nyen kasvava tietoisuus siitä, että maailmassa eläminen voi joskus olla vaikeaa.”
Nyen seuraavia kirjoja ovat taivaan reunalla (1981), Jukeboxin Hugging (1982), kokopitkä kokoelma, joka voitti myös Voertmanin Runopalkinnon, ja Yellow Glove (1986). Jukeboxia halatessaan Nye korosti erilaisten kansojen tavallisia yhteyksiä ja muissa maissa asuvien näkökulmia. Hän kirjoittaa: ”me menemme eteenpäin, / luotamme siihen, että olemme syntyneet suurperheeseen / veljemme peittävät maan.”Arvostelijat ylistivät kirjaa ja panivat merkille Nyen lämmön ja juhlallisen sävyn. Kirjoittaessaan Village Voiceen Mary Logue kommentoi, että Nyen arkielämää käsittelevissä runoissa ”Nye vetää usein kultaa tavallisesta.”Yellow Gloven runot esittivät tragedian ja surun sävyttämää näkökulmaa. ”Bloodissa” Nye pohtii Palestiinan ja Israelin konfliktia. Hän kuvailee taisteluväsyneessä Beirutissa sijaitsevaa kahvilaa, valittelee ”maailmaa, jossa kukaan ei pelasta ketään” ja huomauttaa ”puutarhurista”, jolle ”kaikki hänen istuttamansa antoi periksi maan alla.”Georgia Review’ n toimittaja Philip Booth julisti, että Nye tuo ”kotiin lukijoille sekä sen, kuinka vaihtelevasti ja miten samalla tavalla kaikki ihmiset elävät.”Red Suitcase-elokuvassa (1994) Nye jatkoi jatkuvan väkivallan vaikutuksen tutkimista Lähi-idän arkielämään. Kirjoittaessaan Booklistille Pat Monaghan selitti, että ” jotkut hänen voimakkaimmista runoistaan käsittelevät hänen synnyinmaansa jatkuvaa rauhan etsintää ja tuon etsinnän kaikuja, jotka kaikuvat yksilön elämässä. Nye on notkea runoilija,ja hänen runoissaan on myös puhekielen kiireellisyyttä. Hänen suora, muokkaamaton sanavarastonsa palvelee häntä hyvin: Poika täytti pullon vedellä. – Hän antoi sen olla. / Kolme päivää myöhemmin se piti valtaa / kolme päivää.”Sellaisella suoruudella on oma arvoituksensa, oma syvyytensä ja voimansa, jota Nye hyödyntää suuresti.”
Nyen seuraava kirja ”Fuel” (1998) sai laajaa suosiota. Runot vaihtelevat eri aiheista, asetelmista ja kohtauksista. Arvostellessaan kirjaa Kyntövarkauksista Victoria Clausi piti sitä ennen kaikkea yhteyden yrityksenä: ”Nyen parhaat runot toimivat usein kanavina vastakkaisten tai kaukaisten voimien välillä. Nämä eivät kuitenkaan ole didaktisia runoja, jotka johtavat väkinäisiin loppiaishetkiin. Sen sijaan huolella muotoillut yhteydet tarjoavat siltoja, joiden varsilla lukijat voivat löytää oman vakaan jalansijan, jolloin he voivat kurkistaa kaiteiden yli vehreisiin maisemiin.”Kuten oppi-isänsä William Stafford, Nye osoittaa yhä uudelleen ”uskovansa unohdettujen, puoliksi unohdettujen arvoon”, kirjoitti Clausi, sekä tutkiessaan maailmanlaajuisia huolenaiheita, kuten Israelin ja Palestiinan konfliktia. Publisher ’ s Weekly-lehden arvostelija havaitsi, että ”Nyen todistukset jokapäiväisestä elämästä ja riidoista eivät koskaan täysin saa kollektiivista voimaa, mutta silti ne välittävät herkkää moraalista huolta ja välttämätöntä kiireellisyyden tunnetta.”
World Trade Centerin iskujen jälkeen vuonna 2001 Nye nousi aktiiviseksi arabiamerikkalaisten äänenkannattajaksi puhuen sekä terrorismia että ennakkoluuloja vastaan. Ymmärtämättömyys amerikkalaisten ja arabien välillä johti siihen, että hän kokosi kirjoittamiaan runoja, jotka käsittelivät Lähi-itää ja hänen kokemuksiaan Arabiamerikkalaisena yhdeksi niteeksi. 19 Gasellilajiketta: Poems of the Middle East (2002) oli National Book Awardin finalisti. Publisher ’ s Weekly julisti, että se oli ”erinomainen tapa kutsua tutkimaan ja keskustelemaan kaukaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta täällä kotona.”Nyen seuraava kirja You and Yours (2005) jatkoi Lähi-idän ja runollisen vastauksen mahdollisuuksien tutkimista. Kahteen osaan jaettu ensimmäinen käsittelee Nyen omakohtaisia kokemuksia äitinä ja matkamiehenä ja risteyttää Nyen tyypillisen vapaamuotoisen säkeistön proosarunoihin. Toisessa osassa Lähi-itää tarkastellaan Publisher ’ s Weeklyn mukaan ”häpeällisesti ja myötätuntoisesti”. Donna Seaman kirjoitti, että kirja on ”hellä mutta voimakas, hauska ja commonsensical, pohdiskeleva ja empaattinen,” lisäten, ”Nye kirjoittaa säteileviä runoja luonnon ja lävistäviä runoja sodan, aina koskettaa pohja kotoisia yksityiskohtia ja säteilevä muotokuvia perheen ja naapureiden. Nye ’ s clarion tuomitsee ennakkoluulot ja epäoikeudenmukaisuuden muistuttaa lukijoita siitä, että useimmilla amerikkalaisilla on siteitä muihin maihin ja että kaikki huolenaiheet ovat todella yleismaailmallisia.”Kirja sai Isabel Gardnerin Runopalkinnon. Nyen viimeaikaisia runokokoelmia ovat muun muassa Transfer (2011), Voices in the Air: Runoja kuuntelijoille (2018) ja pieni toimittaja (2019).
runouden lisäksi Nye on kirjoittanut kaunokirjallisuutta lapsille, runo-ja laulunauhoituksia sekä runokäännöksiä. Hän on myös julkaissut esseekirjan ”Never in a Hurry” (1996) ja toimittanut useita antologioita, kuten palkitun This Same Sky (1992), joka edustaa 129 runoilijaa kuudestakymmenestäkahdeksasta maasta. Antologian johdannossaan Nye kirjoittaa: ”Whenever someone proposes’ how much is lost in translation!’Haluan sanoa’, ehkä-mutta kuinka paljon voitetaan!””Booklist-kriitikko Hazel Rochman kutsui sitä” poikkeukselliseksi antologiaksi, ei ainoastaan sen maailmanlaajuisessa laajuudessa … vaan myös valikoimien laadussa ja niiden vetovoiman välittömyydessä.”Nye kokosi ja toimitti myös kaksikielisen antologian meksikolaisesta runoudesta the Tree Is Older Than you Are (1995), ja hän toimitti kokoelman I Feel a Little Jumpy around You (1996), joka yhdistää 194 ”his and her” – runoa yhdistäen miehen kirjoittaman runon naisen kirjoittamaan runoon. Nyen antologia the Space between Our Footsteps (1998) on kokoelma 127 Lähi-idän nykyrunoilijan ja taiteilijan teoksia yhdeksästätoista maasta.
lastenkirjailijana Nye tunnetaan herkkyydestään ja kulttuuritietoisuudestaan. Hänen kirjansa Sittin salaisuudet (1994) käsittelee yhdysvaltalaisen arabilapsen suhdetta hänen sittiinsä—arabiaksi isoäiti—joka asuu Palestiinalaiskylässä. Booklist, kehui Nye vangita tunteita ”lapsi, joka kaipaa kaukaista isovanhempi” sekä kirjoittaa kerronnan, joka käsittelee henkilökohtaisesti arabeja ja Arabiamerikkalaisia. Vuonna 1997 Nye julkaisi ensimmäisen nuorten aikuisten romaaninsa Habibi. Lukijat tapaavat Liyana Abboudin, Arabiamerikkalaisen teinin, joka muuttaa perheensä kanssa palestiinalaisen isänsä synnyinmaahan 1970-luvulla ja huomaa vain, että väkivalta Jerusalemissa ei ole vielä laantunut. Kuten Liyana toteaa, ” Jerusalemissa leijui niin paljon vanhaa vihaa – – ilma tuntui olevan täynnä itkua ja raivoa ja Jumalan rukoilemista kaikilla eri nimillä.”Omaelämäkerrallisuudessa Habibia kiitteli Karen Leggett, joka totesi The New York Times Book Review-lehdessä, että romaani suurentaa läpi nuoruuden ”aikuistumisen ilot ja ahdistukset” ja että Nye on ”pikkutarkan herkkä tälle tunteiden sateenkaarelle.”Nye näkee kirjoittamisensa lapsille osana suurempia tavoitteitaan kirjailijana. Nye selitti eräälle lastenkirjallisuuden arvostelun tekijälle, että ” roihuavien otsikoiden välittämien kielteisten mielikuvien torjumiseksi kirjailijoiden täytyy jatkuvasti välittää yksinkertaisia tarinoita, jotka ovat lähempänä sydäntä ja yleisempiä jokapäiväisessä elämässä. Sitten teemme työmme.”Nye on sittemmin julkaissut runoja nuorille aikuisille, muun muassa Come With me: Poems for a Journey (2000) ja A Maze Me: Poems For Girls (2005). Nye on saanut useita palkintoja kirjoituksistaan lapsille, kuten NSK Neustadt-palkinnon lastenkirjallisuudesta ja vuoden 2018 May Hill Arbuthnot Honor Lecture-palkinnon American Library Associationilta.
Nye on työskennellyt Texasin yliopiston Michener Center for writers-keskuksessa ja Texas Observerin runotoimittajana yli 20 vuotta. Hän toimii luovan kirjoittamisen professorina Texas State Universityssä. Nye kertoi Aikalaiskirjailijoille: ”olen aina rakastanut aukkoja, välejä asioiden välillä, yhtä paljon kuin asioita. Rakastan tuijottamista, pohtimista, miettimistä, puttaamista. Rakastan aikoja, jolloin joku tai jokin on myöhässä—on se rikas mahdollisuus huomata enemmän, sillä välin … Runous kutsuu meitä pysähtymään. On niin paljon, mitä me sivuutamme, samalla kun yltäkylläisyys ympärillämme edelleen hohtaa, itsestään.”