Nuer, ihmiset, jotka asuvat suo-ja savannimaassa Niilin molemmilla rannoilla Etelä-Sudanissa. He puhuvat Niilo-Saharan kielikuntaan kuuluvaa Itäsudanilaista kieltä.
Nuerit ovat karjankasvattajakansa, joka on omistautunut karjalaumoilleen, joskin maitoa ja lihaa on täydennettävä hirssin viljelyllä ja kalan keihästämisellä. Koska maa on osan vuodesta tulvan vallassa ja lopun ajan rutikuiva, he viettävät sadekauden korkeammalle maalle rakennetuissa pysyvissä kylissä ja kuivan kauden joenvarsien leireissä.
poliittisesti Nuerit muodostavat autonomisten alueiden rykelmän, jonka sisällä ei ole juurikaan yhtenäisyyttä ja paljon riitaa; henkirikokset ratkaistaan papin välittämillä karjamaksuilla. Yhteiskunnallinen perusryhmä on patrilineaalinen sukulinja. Sukuhaarat ovat järjestäytyneet klaaneiksi. Klaanin Jäsenillä on alueellaan hieman etuoikeutettu asema, vaikka he muodostavatkin vähemmistön sen väestöstä. Suurin osa kuuluu muihin klaaneihin tai ovat viereisen Dinkan jälkeläisiä, joista Nuerit ovat alistaneet suuren osan ja liittäneet heidät yhteiskuntaansa. Jokaisessa yhteisössä miehet on jaettu kuuteen ikäsarjaan.
avioliiton, joka on polygyninen, tunnusmerkkinä on sulhasen kansan antama karja morsiamen sukulaisille. Koska ajatellaan, että jokaisella ihmisellä täytyy olla ainakin yksi miespuolinen perillinen, niin on tapana, että miehen sukulainen, jos hän kuolee naimattomana, nai vaimon hänen nimelleen ja siittää lapsia hänen kauttaan, mikä tunnetaan ”aaveavioliittona.”
Nuer rukoilee ja uhraa hengelle, joka liittyy taivaaseen, mutta jonka ajatellaan myös olevan kaikkialla, kuten ilma. Tämä henki käsitetään yhdeksi luovaksi hengeksi suhteessa koko ihmiskuntaan, mutta se hahmottuu myös erilaisina representaatioina suhteessa eri sosiaalisiin ryhmiin, kuten klaaneihin, sukulinjoihin ja ikäluokkiin, ja sitä saatetaan sitten symboloida aineellisilla muodoilla, usein eläimillä tai kasveilla.