paavin bulla on paavin antama erityinen patentti tai peruskirja. Se on nimetty loppuun liitetyn sinetin (bulla) mukaan sen todentamiseksi.
paavin bullat olivat alun perin paavien julkaisemia eri julkisen tiedonvälityksen syistä, mutta 1500-luvun jälkeen niitä annettiin vain kaikkein muodollisimpia eli juhlallisimpia tilaisuuksia varten. Nykytutkijat ovat taannehtivasti käyttäneet termiä ”härkä” kuvaamaan mitä tahansa yksityiskohtaista paavin asiakirjaa, joka on annettu säädöksen tai etuoikeuden (juhlallisen tai yksinkertaisen) muodossa, mukaan lukien joitakin paavin kirjeitä. Perinteisesti paavin sonneilla on aina ollut metallinen sinetti, mutta nykyään sonnit tekevät niin vain juhlallisimmissa tilaisuuksissa.
historia
paavin bullat ovat olleet käytössä ainakin 500-luvulta lähtien, mutta termi tuli käyttöön vasta kolmantenatoista vuosisadan puolivälin tienoilla, ja silloin se viittasi vain paavin sisäisiin epävirallisiin kirjanpitotarkoituksiin; termi tuli viralliseksi 1500-luvulla, jolloin yksi paavinkanslian viroista nimettiin ”härkärekisteriksi” (registrum bullarum).
alkuperäisiä paavin sonneja on määrällisesti olemassa vasta yhdennentoista vuosisadan jälkeen, jolloin siirryttiin hauraasta papyruksesta kestävämpään pergamenttiin. Yhtäkään niistä ei ole säilynyt kokonaisuudessaan ajalta ennen vuotta 819. joitakin alkuperäisiä leadenin sinettejä on kuitenkin säilynyt vielä niinkin varhaiselta ajalta kuin 500-luvulta.
” Bulla ” (sinetti)
härän tunnusomaisin piirre oli sen metallinen sinetti, joka tehtiin yleensä lyijystä, mutta hyvin juhlallisissa tilaisuuksissa kullasta (kuten Bysantin keisarillisissa teoissa usein tehtiin). ”Bulla” kuvasi Rooman kirkon perustajia, apostoleita Pietaria ja Paavalia, jotka tunnistettiin kirjaimilla Sanctus PAulus ja Sanctus PEtrus. Myöntävän paavin nimi oli yleensä kääntöpuolella. Tämän jälkeen sinetti kiinnitettiin asiakirjaan joko hamppunaruilla (oikeuskirjeiden tapauksessa) tai punaisella ja keltaisella silkillä (armokirjeiden tapauksessa), joka silmukoitiin asiakirjan veliinin rakojen läpi. Bulla on tämän sinetin nimi,joka muinaisille havainnoitsijoille näytti veden päällä kelluvalta kuplalta: Latin bullire, ” kiehumaan.”
1700-luvun lopulta lähtien lyijybulla on korvattu pyhimysten Pietari-Paavalin punaisella musteella varustetulla leimalla, jonka kuvaa ympäröi hallitsevan paavin nimi.
muoto, tyyli ja sisältö
paavillinen härkä alkaa perinteisesti latinankielisellä lauseella, joka sisältää kolme elementtiä: paavin nimi, paavin nimi episcopus servus servorum Dei, joka tarkoittaa ”piispaa, Jumalan palvelijoiden palvelijaa”, ja ne muutamat latinankieliset sanat, jotka muodostavat incipitin, josta härkä myös ottaisi nimensä kirjanpitotarkoituksessa, mutta joka ei välttämättä suoraan viittaa bullan tarkoitukseen.
Härkä on ainoa kirjallinen tiedonanto, jossa paavi viittaa itseensä nimellä episcopus servus servorum Dei. Esimerkiksi kun Benedictus XVI antaa säädöksen bullan muodossa, aloittaa asiakirjan Benedictus, Episcopus, Servus Servorum Dei.
edellä mainittuja lukuun ottamatta tekstin rungossa ei ole erityisiä konventioita sen muotoilulle, vaan se on usein ulkoasultaan hyvin yksinkertainen. Päätösosa koostuu lyhyestä datumista, jossa mainitaan sen myöntämispaikka, kuukauden päivä ja paavin pontifikaatin vuosi sekä allekirjoitukset, joiden lähelle on kiinnitetty sinetti.
juhlallisimpien sonnien osalta paavi allekirjoittaa asiakirjan itse, jolloin hän käytti kaavaa Ego X Catholicae Ecclesiae Episcopus (I, X, katolisen kirkon piispa). Allekirjoituksen jälkeen tässä tapauksessa olisi monimutkainen monogrammi, kaikkien todistajien allekirjoitukset ja sitten sinetti. Nykyään Rooman kuurian jäsen allekirjoittaa asiakirjan paavin, yleensä Kardinaalivaltiosihteerin, puolesta,ja näin monogrammi jätetään pois.
sisällöltään Bulla on yksinkertaisesti muoto, jossa paavin määräys esiintyy. Bullassa voidaan käsitellä mitä tahansa aihetta, kuten lakisääteisiä säädöksiä, episkopaalisia nimityksiä, erivapauksia, kirkonkirouksia, apostolisia perustuslakeja, kanonisaatioita ja konvokaatioita. Härkä oli Vatikaanin yksinomainen kirjemuoto aina neljännelletoista vuosisadalle saakka, jolloin paavin muistio alkoi ilmestyä. Paavin Muistio on vähemmän muodollinen muoto paavin yhteydenpidosta, ja sen aitoudeksi on merkitty vahajälki (nykyisin punamustejälki) kalastajan sormuksesta. Bullan ja kirjelmän välillä ei ole koskaan tehty tarkkaa eroa, mutta nykyään useimmat kirjeet, mukaan lukien paavin kiertokirjeet, annetaan kirjelminä.
jotkut paavin sonnit
seuraavassa luettelossa on näyte joistakin paavin sonneista niiden myöntämisvuoden mukaan järjestettynä (luettelo ei ole tyhjentävä):
| vuosi | tiedote | liikkeeseenlaskija | kuvaus |
|---|---|---|---|
| 1079 | Libertas ecclesiae | Gregorius VII | |
| 1079 | Antiqua sanctorum patrum | Gregorius VII | myönsi Lyonin kirkolle etusijan Gallian kirkkoihin nähden. |
| 1120 | Sicut Judaeis | Callixtus II | tarjosi suojaa juutalaisille, jotka kärsivät ensimmäiseen ristiretkeen osallistuneiden käsissä. |
| 1136 (heinäkuuta) | Ex commisso nobis | Innocentius II | Bull of Gniezno. |
| 1139 (maaliskuuta) | Omne Datum Optimum | Innocentius II | hyväksyi Temppeliherrain ritarit. |
| 1144 | Milites Templi (”temppelin sotilaat”) | Celestinus II | tarjosi Pappissuojelua Temppeliherrain ritareille ja kannusti avustamaan heidän asiaansa. |
| 1145 | Militia dei (”Jumalan sotilaat”) | Eugene III | salli Temppeliherrain ritarien ottaa kymmenykset ja hautamaksut sekä haudata vainajansa omille hautausmailleen. |
| 1145 (joulukuuta) | Quantum praedecessores | Eugene III | kutsui toisen ristiretken. |
| 1155 | Laudabiliter | Adrian IV | antoi Englannin kuninkaalle Henrik II: lle Irlannin herruuden. |
| 1184 | Ad Abolendam | Lucius III | tuomitsi harhaoppisuuden ja luetteli joitakin rangaistuksia (jotka tosin loppuivat lyhyeen kuolemaan). |
| 1185 | Post Miserabile | Innocentius III | vaati ristiretkeä. |
| 1187 (lokakuuta) | Audita tremendi | Gregorius VIII | kutsui kolmannen ristiretken. |
| 1199 (Helmikuuta 19) | Innocentius III | antoi juutalaisille ritareille valkoisen tunikan, jossa oli musta risti. | |
| 1205 | Etsi non interflokeat | Innocentius III | |
| 1213 | Quia maior | Innocentius III | vaati viidettä ristiretkeä. |
| 1216 (Joulukuu) | uskonnollinen elämä | Selänne III | perusti Dominikaanisen ritarikunnan |
| 1218 | yleisneuvosto | Selaa III | |
| 1219 | Superspeculam | Browse III | |
| 1223 (Marraskuuta) | yleensä annuere | Browse III | hyväksyi Pyhän Fransiskuksen säännön. |
| 1231 (Huhtikuuta) | Parens scientarum (”tieteiden äiti”) | Gregorius IX | takasi Pariisin yliopiston itsenäisyyden. |
| 1232 (helmikuuta) | he ’ s the human race | Gregorius IX | |
| 1233 | vaikka juutalaisessa kalenterissa | Gregorius IX | |
| 1233 | vaikka saaliiksi | Gregorius IX | |
| 1239 | jos olet tosi | Gregorius IX | |
| 1247 | Lachrymabilem juutalaiset | Innocentius IV | |
| 1252 (toukokuuta) | Ad exstirpanda | Innocentius IV | salli kidutuksen käytön harhaoppisten tunnustusten saamiseksi ja antoi luvan langenneiden harhaoppisten teloittamiseen polttamalla heidät elävältä Inkvisition aikana. |
| 1254 (6. lokakuuta) | Querentes in agro | Innocentius IV | |
| 1267 | Turbato corde | Klemens IV | |
| 1274 | Ubi Periculum | Gregory X | |
| 1296 (helmikuuta) | Clericis Laicos | Bonifatius VIII | kirkonkiroukseen kaikki papiston jäsenet, jotka ilman Pyhän istuimen lupaa maksoivat maallikoille osan tuloistaan tai kirkon tuloista. Myös kirkonkiroukseen kaikki hallitsijat, jotka saavat tällaisia maksuja. |
| 1299 | De Sepulturis | Bonifatius VIII | kielsi paloittelemasta ja keittämästä ruumiita, jotta lihasta erotetut luut voitiin kuljettaa haudattaviksi omaan maahansa. |
| 1302 (Marraskuuta | Unam Sanctam (”yksi pyhä”) | Bonifatius VIII | julisti, ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta (Extra Ecclesiam nulla salus), ja että kirkon on pysyttävä yhtenäisenä. |
| 1307 (Marraskuuta) | Pastoralis praeminentiæ | Klemens V | määräsi Temppeliherrain ritarit pidätettäväksi ja heidän omaisuutensa takavarikoitavaksi. |
| 1308 | Fasciens misericordiam | Klemens V | esitti menettelyn Temppeliherrain ritarien syyttämiseksi. |
| 1308 | Regnans in coelis]] | Klemens V | kutsui koolle Viennen kirkolliskokouksen keskustelemaan Temppeliherrain ritareista. |
| 1312 (maaliskuuta) | Vox in excelso | Klemens V | hajotti Temppeliherrain ritarikunnan. |
| 1312 (toukokuuta 2) | ad providam | Klemens V | myönsi suuren osan Temppeliherrojen omaisuudesta ritareille. |
| 1312 (toukokuuta 6) | ottaen huomioon ajan | Klemens V | |
| 1312 (toukokuuta) | äskettäin | Klemens V | |
| 1312 (Joulukuuta 18) | vaikka vähän aikaa sitten | Klemens V | |
| 1312 (joulukuuta) | jokin aika sitten yleisneuvostossa | Klemens V | |
| 1313 (tammikuuta 13) | joskin kauan sitten | Klemens V | |
| 1317 | totta kai. Considerante | Johannes XXII | |
| 1425 | Martin V | perusti Université Catholique de Louvainin | |
| 1439 (heinäkuuta) | Laetantur keli | Eugene IV | |
| 1452 (kesäkuuta) | Dum diversas | Nikolai V | valtuutti Portugalin Afonso V: n alentamaan kaikki muslimit, pakanat, muut epäuskoiset ikuiseen orjuuteen. |
| 1455 (5. tammikuuta) | Romanus Pontifex | Nikolai V | pyhitti Löytöretkiaikana löydettyjen ei-kristittyjen maiden takavarikoinnin ja rohkaisi alkuasukkaiden orjuuttamiseen. |
| 1470 (April, 19) | Inevabilis providentia | Paavali II | |
| 1478 (marraskuu, 1) | Exigit sinceræ devotionis | Sixtus IV | |
| 1481 (Kesäkuuta, 21) | Aeterni regis, | Sixtus IV | vahvisti Alcáçovasin rauhansopimuksen. |
| 1484 (5. joulukuuta) | Summis desiderantes | Innocentius VIII | tuomitsi väitetyn noituuden ja harhaoppisuuden puhkeamisen Reinjoen laakson alueella ja nimitti Heinrich Kramerin ja Jacob Sprengerin inkvisiittoreiksi kitkemään väitetyn noituuden Saksasta. |
| 1493 (toukokuuta) | Inter caetera | Aleksanteri VI | jakoi uuden maailman Espanjan ja Portugalin kesken. |
| 1493 (25. kesäkuuta) | Piis Fidelium | Aleksanteri VI | myönsi Espanjalle VI: lle valtuudet nimittää lähetyssaarnaajia Intiaan. |
| 1497 (lokakuuta) | Ad sacram ordinis | ||
| 1513 (Joulukuuta 19) | Apostolinen Rykmentti | Leo X | |
| 1514 | Supernæ | Leo X | julisti, että ruumiissa olevien kardinaalien tuli tulla heti paavin jälkeen ja edeltää kaikkia muita kirkossa olleita. |
| 1520 (15. kesäkuuta) | Exsurge Domine (”Arise, O Lord”) | Leo X | vaati Martti Lutheria perumaan 41 hänen 95 teesistään sekä muita täsmennettyjä virheitä 60 päivän kuluessa sen julkaisemisesta Saksin lähialueilla. |
| 1521 (3. tammikuuta) | Decet Romanum Pontificem (”befits Roman Pontiff”) | Leo X | julisti Martti Lutherin pannaan. |
| 1537 (toukokuuta) | Sublimus dei | Paavali III | kielsi Amerikkojen alkuperäiskansojen orjuuttamisen. |
| 1540 (Syyskuuta) | Regimini militantis ecclesiae (”Kirkkomilitantin hallitukseen”) | Paavali III | hyväksyi Jeesuksen seuran perustamisen. |
| 1543 (maaliskuuta) | intti nobis | Paavali III | |
| 1550 (heinäkuuta) | Exposcit debitum (”The Duty Requires”) | Julius III | Toinen ja lopullinen Jeesuksen seuran hyväksyntä |
| 1565 (17. tammikuuta) | Æquum reputamus | Pius V | |
| 1570 (25. helmikuuta) | Regnans in Excelsis (”hallitseva korkeudesta) | Pius V | julisti Englannin Elisabet I: n harhaoppiseksi ja vapautti alamaisensa mistä tahansa uskollisuutta hänelle. |
| 1582 (helmikuuta) | Inter gravissimas | Gregorius XIII | vahvisti gregoriaanisen kalenterin mukaan. |
| 1586 (tammikuuta) | Celi et terrae | Sixtus V | tuomitsi ”oikeudellisen astrologian” taikauskoiseksi. |
| 1588 (February 11) | Immensa Aeterni Dei | Sixtus V | |
| 1665 | Ad Sacram | Alexander VII | |
| 1713 | Unigenitus | Clement XI | Condemned Jansenism. |
| 1738 | In eminenti | Clement XII | Banned Catholics from becoming Freemasons. |
| 1814 | Sollicitudo omnium ecclesiarum (”kaikkien kirkkojen hoito”) | Pius VII | perusti uudelleen Jeesuksen seuran. |
| 1850 (Syyskuuta) | Universalis Ecclesiae | Pius IX | uudisti roomalaiskatolisen hierarkian Englannissa. |
| 1868 (kesäkuuta | Aeterni Patris | Pius IX | kutsui koolle Vatikaanin ensimmäisen kirkolliskokouksen. |
| 1869 (lokakuuta) | Apostolicæ Sedis Moderationi | Pius IX | sääteli katolisen kirkon epäluottamus-ja varausjärjestelmää. |
| 1871 | pastori aeternus | Pius IX | määritteli paavin erehtymättömyyden. |
| 1880 (heinäkuuta) | Dolemus muun muassa | Leo XIII | |
| 1896 | Apostolicae Curae | Leo XIII | julisti kaikki anglikaaniset pyhät määräykset mitättömiksi. |
| 1910 | Quam singulari | Pius X | salli ehtoollisen pääsyn lapsille, jotka ovat saavuttaneet järjen iän (noin seitsemän vuotta). |
| 1950 (Marraskuuta) | Munificentissimus Deus (”anteliain Jumala”) | Pius XII | määritteli dogmin Marian Taivaaseenastumisesta. |
| 1961 (joulukuuta) | Humanae salutis | Johannes XXIII | kutsui koolle Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen. |
| 1965 (Marraskuuta) | dei Verbum (”Jumalan Sana”) | Paavali VI | |
| 1998 (Marraskuuta 29) | Incarnationis mysterium | Johannes Paavali II |
lopulta toistuva paavillinen Bulla Coena Domini (”Herran pöydässä”) julkaistiin vuosittain vuosina 1363-1770 aluksi pyhänä torstaina ja myöhemmin pääsiäismaanantaina.
- Huna, Ludwig. Rooman härät. Kessinger Publishing. 2005. ISBN 978-1419123061
- Signorotto, Gianvittorio ja Visceglia, Maria Antonietta (toim.). Hovi ja politiikka Paavillisessa Roomassa. Cambridgen Yliopisto. 2002. ISBN 978-0521641463
- Waite, Arthur Edward. Paavin Härkiä. Kessinger Publishing. 2006. ISBN 978-1430433293
kaikki linkit haettu 9. syyskuuta 2019.
- Katolinen Tietosanakirja. Bulls and Briefs
- paavin kiertokirjeet verkossa. Paavin Kiertokirjeitä Verkossa.
lopputekstit
New World Encyclopedia kirjoittajat ja toimittajat kirjoittivat ja täydensivät Wikipedian artikkelin New World Encyclopedia-standardien mukaisesti. Tämä artikkeli noudattaa Creative Commons CC-by-sa 3.0-lisenssin (CC-by-sa) ehtoja, joita voidaan käyttää ja levittää asianmukaisesti. Tämä lisenssi voi viitata sekä New World Encyclopedia-avustajiin että Wikimedia Foundationin epäitsekkäisiin vapaaehtoisiin avustajiin. Voit mainita tämän artikkelin klikkaa tästä luettelo hyväksyttävistä vedoten muodoissa.Wikipedialaisten aikaisempien osuuksien historia on tutkijoiden käytettävissä täällä:
- Papal_bull history
- List_of_papal_bulls history
the history of this article since it was imported to New World Encyclopedia:
- historia ”Paavillinen härkä”
Huomautus: yksittäisiä kuvia, jotka on erikseen lisensoitu, voidaan käyttää joillakin rajoituksilla.