Psalmi 10

koska tällä psalmilla ei ole otsikkoa (useiden Psalmien keskellä, joissa on), ja koska se jakaa joitakin samankaltaisia teemoja psalmin 9 kanssa, jotkut ovat ajatelleet sen olevan alun perin psalmin 9 jälkipuolisko. On enemmän syitä epäillä tätä kuin uskoa siihen; tämä Psalmi on aivan oikein omana kantanaan valittamisen Psalmi jumalattoman näennäisen menestyksen johdosta, mutta lopullinen luottamus Jumalan tuomioihin.

” minun käsitykseni mukaan ei ole psalmia, joka kuvaa jumalattomien mieltä, tapoja, tekoja, sanoja, tunteita ja kohtaloa niin soveliaasti, täyteläisesti ja kevyesti kuin tämä Psalmi.”(Martti Luther, siteerattu kirjassa Charles Spurgeon)

A. kyseenalaistaa pahojen menestyksen.

1. (1-4) Jumalan näennäisen toimettomuuden kyseenalaistaminen pahoja kohtaan.

miksi seisot kaukana, oi Herra?
miksi piiloudut vaikeina aikoina?
jumalaton laumassaan vainoaa köyhiä;
pyydettäköön heidät juoniinsa, joita he ovat keksineet.
sillä paha kerskuu sydämensä halusta;
Hän siunaa ahneita ja luopuu herrasta.
jumalaton ylpeissä kasvoissaan ei etsi Jumalaa;
Jumala ei ole missään hänen ajatuksissaan.

a. miksi seisot kaukana, oi Herra? Psalmista esitti tässä kysymyksen, jonka Jumalaa seuraavat hyvin tuntevat: huolen, huolen Jumalan näennäisestä toimettomuudesta. Psalmista tunsi, että Jumala oli kaukana ja jopa piiloutui vaikeina aikoina.

i. ” Jumalan läsnäolo on hänen kansansa ilo, mutta kaikki epäilys hänen poissaolostaan häiritsee suunnattomasti…. Se ei ole vaiva, vaan isämme kasvojen kätkeminen, joka leikkaa meidät nopeasti.”(Spurgeon)

II. vaikeuksien ajat: Maclarenin mukaan tämä oli harvinainen sana muinaisheprean sanastossa, jota käytettiin vain tässä ja Psalmissa 9: 9. ”Se merkitsee vapautuksen toivon pois karsimista. Välittyy käsitys epätoivoon voimistuneesta hädästä.”

b. jumalaton vainoaa ylpeydessään köyhiä: tämä selittää, miksi Jumalan näennäinen toimettomuus vaivasi psalminkirjoittajaa niin paljon. Hän näkee jumalattoman, ylpeän miehen, joka ei ainoastaan vainoa köyhiä ja hyväksy muita syntisiä (siunaa ahneita), vaan myös tekee syntiä Jumalaa vastaan (hylkää Herran…ei etsi Jumalaa…Jumala ei ole missään ajatuksissaan).

i. me tunnustamme heti, että jokainen, joka luopuu herrasta, on syntinen. Kuitenkin psalmista asettaa tässä sen, joka ei etsi Jumalaa, ja sen, joka ei ajattele Jumalaa (Jumala ei ole missään ajatuksissaan) samaan kategoriaan kuin sen, joka luopuu herrasta.

ii. ihmiset eivät etsi Jumalaa; tämä on suuri synti. Ihmiset eivät ajattele Jumalaa; tämäkin on suuri synti. Ihmisellä on velvollisuuksia Jumalaa kohtaan Luojanaan ja suvereeninaan, ja niiden laiminlyöminen on synti. Ihminen tekee nämä synnit ylpeän kasvonsa vuoksi; Jumalan huomiotta jättäminen on osoitus riippumattomuudestamme ja koetusta tasa-arvosta (tai ylemmyydestä) häntä kohtaan.

iii. Poole totesi, että ylpeys on sydämessä, ”kuitenkin se ilmenee kasvoissa, ja siksi sitä usein kuvataan ylevillä katseilla.

iv. ” röyhkeät kasvot ja särkynyt sydän eivät koskaan sovi yhteen…. Rehellisyys paistaa kasvoilta, mutta ilkeys kurkistaa silmiin.”(Spurgeon)

v. Ylpeästä, jumalattomasta miehestä voidaan sanoa tässä psalmissa, että Jumala ei ole missään ajatuksissaan. Samalla hän ei voi olla ajattelematta Jumalaa, kuten hän tekee myöhemmin Psalmissa 10: 11 ja 13 (ajatukset, Jumala on unohtanut; hän peittää kasvonsa, hän ei koskaan näe…et tarvitse tiliä). Hän ei voi lakata ajattelemasta Jumalaa.

c. pyydystettäköön heidät juoniin, joita he ovat keksineet: tämä oli psalmistan rukous jumalattomista. Muissa psalmeissa tämä on luottavainen odotus (kuten Psalmi 9:15); tässä se on sydämestä lähtevä rukous.

i. Kukaan ei kiistä Jumalan oikeutta, kun hän hirttää jokaisen Haamanin omaan hirsipuuhun ja heittää kaikki Danieliensa viholliset omaan jalopeurain luolaansa.”(Spurgeon)

2. (5-7) jumalattomien ylpeys.

hänen tiensä menestyvät aina;
sinun tuomiosi ovat paljon ylempänä, poissa hänen näkyvistään;
kuten kaikki hänen vihollisensa, hän ivailee heille.
hän on sanonut sydämessään: ”En liikahda;
en koskaan joudu vastoinkäymisiin.”
hänen suunsa on täynnä kirousta ja petosta ja sortoa;
hänen kielensä alla on vaivaa ja vääryyttä.

a. Hänen tiensä menestyvät aina: psalmista esitti tässä vastalauseen Jumalalle; jumalaton ihminen ei ainoastaan näyttänyt nauttivan alituisesta menestyksestä, vaan hän teki sen, koska Jumalan tuomiot ovat paljon korkeammalla, poissa hänen näkyvistään.

i. voimme kuvitella psalmistan ajattelevan: ”jos vain Jumala osoittaisi tuomionsa tälle pahalle miehelle, hän muuttaisi tiensä.”Tämä saattaa kuulostaa Valitukselta Jumalaa vastaan, ja sitä se jossain mielessä onkin, mutta sitä pitäisi pikemminkin pitää täydellisenä luottamuksena Jumalan hallintoon ja valtaan. Psalmista ymmärsi, että jumalattomat eivät voisi koskaan menestyä, ellei Jumala sallisi sitä; niinpä hän vetosi Jumalaan, ettei hän sallisi sitä.

b. hän ivailee heille… ”en horju; en koskaan joudu vastoinkäymisiin” … täynnä kirousta ja petosta ja sortoa: psalminkirjoittaja tutki ja paljasti jumalattoman ihmisen synnit, joka ei pelkää vihollisiaan. Ylpeyttä ja syntiä on jumalattoman sydämessä, hänen suussaan ja hänen kielensä alla. Ei ihme, että psalmista halusi Jumalan pysäyttävän tällaisen syntisen!

I. meihin on tehnyt vaikutuksen se, miten usein ihmisten jumalatonta puhetta – jota nykyään usein ei pidetä lainkaan syntinä – pidetään psalmeissa syntinä. ”Kiroilu, valehtelu, uhkailu, vaivaaminen ja paha puhe ovat kaikki tuhoisia. Ne virtaavat ihmisestä, joka ei usko, että Jumala pitää häntä tilivelvollisena.”(Boice)

ii. ” tällaiset kiroilevat miehet ovat kirottuja miehiä.”(Trapp)

iii. ” mikä valmis hahmo! Rienaaja, petollinen mies ja lurjus!”(Clarke)

iv. ” hän ei halua kenenkään profeetan opettavan häntä, papin sovittavan häntä, kuninkaan johdattavan häntä; hän ei tarvitse Kristusta lunastaakseen eikä henkeä pyhittämään häntä; hän ei usko Kaitselmukseen, ei palvo Luojaa eikä pelkää tuomaria.”(Horne)

3. (8-11) jumalattomien väkivalta ja jumalanpilkka.

hän istuu kylien vaanivissa paikoissa;
salaisissa paikoissa hän murhaa viattomia;
hänen silmänsä ovat salaa kiinnittyneet avuttomiin.
hän väijyy salaa, kuin leijona luolassaan;
hän väijyy saadakseen köyhän kiinni;
hän pyydystää köyhän vetäessään tämän verkkoonsa.
niin hän kyyristyy, hän makaa matalalla,
että avuton voi kaatua hänen voimastaan.
Hän on sanonut sydämessään,
” Jumala on unohtanut;
hän kätkee kasvonsa;
hän ei tule koskaan näkemään.”

a. Hän istuu kylien vaanivissa paikoissa: Psalmista tutki edelleen sitä pahaa miestä (tai miehiä), joka oli vaivannut häntä niin. Avain tämän pahan miehen olemukseen on salailu (vaanivat paikat…salaiset paikat…silmät ovat salaa kiinnitetyt…valheet väijyvät salaa…hän makaa matalalla).

b. hän murhaa viattomia: toinen pahan ihmisen ominaisuus näkyy siinä, miten hän on kiusaaja, joka kohdistaa väkivaltansa heikkoihin (viattomiin … avuttomiin … köyhiin). Hän ei ole tarpeeksi miehekäs tai kunniallinen taistellakseen avoimesti niitä vastaan, jotka voisivat taistella tehokkaasti vastaan.

i. avuton: ”Hänen uhriensa säälittävä tila käy ilmi toistetusta sanasta onneton eli ’kurja raukka’ (New English Bible), joka löytyy vain tästä (Psalmi 10:8,10,14).”(Kidner)

ii. ”’avuton’ on sana, joka esiintyy vain tässä psalmissa (vv. 8,10,14), joka on saanut erilaisia selityksiä, mutta on todennäköisesti johdettu juuresta, joka tarkoittaa mustaa, ja tulee siten tarkoittamaan kurjaa, onnetonta tai vastaavaa.”(Maclaren)

c. Jumala on unohtanut; hän kätkee kasvonsa; hän ei tule koskaan näkemään: psalmistan mielestä tämä teki pahan ihmisen murhaamisesta, sorrosta ja kiusaamisesta entistä pahempia. Hän teki kaiken vaalimalla sitä ajatusta, jonka Jumala on unohtanut, eikä koskaan näkisi pahuuttaan köyhiä ja avuttomia vastaan.

i. on tavallista, että ihmiset ajattelevat Jumalan unohtaneen heidän syntinsä vain siksi, että heidän mielestään ne on tehty kauan sitten. ”Eikö ole järjetöntä olla huolimaton kauan sitten tehdyistä synneistä? Ihmisten unohtamat vanhat synnit pysyvät nopeasti äärettömässä ymmärryksessä. Aika ei voi hävittää sitä, mikä on ollut tiedossa ikuisuudesta.”(Stephen Charnock, siteerattu teoksessa Spurgeon)

ii. Voimme oikeudenmukaisesti sanoa, että tämä lisäsi jumalanpilkkaa paholaisen ihmiskuntaa vastaan tekemiin moniin synteihin. Voimme kuvitella psalmistan veren kiehuvan, kun hän ajatteli tätä hymyilevää, itsevarmaa syntistä ja sitä mielihyvää, jota hän sai synnistään.

iii. huomaamme myös suuren eron uskovan tuskan välillä, joka pelkää Jumalan unohtaneen (kuten Psalmissa 10:1), ja syntisen, joka turhaan toivoo ja saa väärää lohtua ajatuksesta, että Jumala on unohtanut.

B. rukous Jumalalle suojaksi ja kunniaansaattamiseksi.

1. (12-13) kehotus Jumalalle ryhtyä toimiin.

nouse, oi Herra!
Oi Jumala, nosta kätesi!
älä unohda nöyrää.
miksi pahat luopuvat Jumalasta?
hän on sanonut sydämessään,
” et tarvitse tiliä.”

a. nouse, oi Herra: psalmista yksinkertaisesti kehotti Jumalaa ryhtymään toimiin. ”Herra, Tämä paha mies saa lohtua ajatuksesta, ettet tee mitään häntä vastaan. Nouse, Herra, nosta kätesi tätä jumalatonta miestä vastaan!”

i. Sitä ei mainita tässä nimettömässä psalmissa, mutta usein oletetaan, että Daavid kirjoitti tämän psalmin, koska se on järjestetty useiden Daavidin kirjoittamien Psalmien keskelle (Psalmit 3-9; 11-32). Me tiedämme kuitenkin, että Daavid oli urhoollinen ja soturimainen mies, ei sellainen, joka seisoisi passiivisena takana, Kun jumalattomat murhasivat ja terrorisoivat heikkoja ja avuttomia. Ainoa poikkeus tähän olisi se, että jumalaton mies olisi Jumalan määräämässä paikassa, jollainen Saulus oli Israelissa. Ehkä tämä Psalmi oli Daavidin huuto, että Jumala pysäyttäisi Saulin, koska Daavid tiesi, ettei hänen asiansa ollut nostaa kättään Herran voideltua vastaan.

b. miksi jumalattomat luopuvat Jumalasta? Psalmista vastasi omaan kysymykseensä seuraavilla riveillä. Jumalattomat hylkäävät Jumalan, koska he sanovat sydämessään, ettei Jumala vaadi tiliä.

i. ”Jumalan pitkämielisyys sen sijaan, että johtaisi sellaisen katumukseen, vain paaduttaa hänet vääryydessään. Koska tuomiota pahasta teosta ei panna täytäntöön nopeasti, hän arvelee, ettei sitä panna täytäntöön lainkaan.”(Horne)

ii. tähän havaintoon liittyy luontainen rukous: ”Herra, vaadi tili tältä pahalta mieheltä, joka luopuu sinusta!”

2. (14-15) pyytää Jumalalta apua, koska hän on huomaavainen avuttomia kohtaan.

mutta olet nähnyt, sillä havaitset vaivaa ja surua,
maksaa sen kädelläsi.
avuton sitoutuu sinuun;
sinä olet isättömien auttaja.
katkaise pahan ja pahan käsi;
Etsi hänen pahuuttaan, kunnes et löydä mitään.

a. Mutta olet nähnyt, sillä havaitset vaivaa ja surua: Mietittyään asiaa tarkemmin psalmista ymmärsi, että Jumala on tosiaan nähnyt, koska hän näkee köyhien ja avuttomien ahdistuksen ja murheen ja välittää niistä.

b. maksa se sinun kädelläsi: tässä on psalmistan luottamus Jumalan tuomioihin. Hän maksaa jumalattomille heidän syntinsä. Jumala todella vastaa avuttomille ja on isättömien auttaja.

C. katkaise jumalattoman ja pahan ihmisen käsivarsi: psalminkirjoittaja pyysi Jumalaa auttamaan heikkoja murskaamalla jumalattoman ja pahan ihmisen ja etsimään perusteellisesti hänen pahuuttaan, kunnes sitä ei löydy.

3. (16-18) luottamus Jumalan tuomioihin.

Herra on kuningas aina ja ikuisesti;
kansat ovat hävinneet hänen maastaan.
Herra, olet kuullut nöyrien halun;
sinä valmistat heidän sydämensä;
sinä saat korvasi kuulemaan,
tekemään oikeutta isättömille ja sorretuille,
ettei maan ihminen enää sortaisi.

a. Herra on kuningas aina ja ikuisesti: psalminkirjoittaja aloitti lähes epätoivoisena vaikeina hetkinään; hän päättyy Tyyneen luottamukseen Herran hallituskauteen ikuisena kuninkaana.

i. Jumala oli jo kauan julistettu Israelin kuninkaaksi (2.Moos. 15:18), vaikka hänen kansansa hylkäsi hänen hallintonsa (1. Sam. 8:7-9). Jos Daavid kirjoittaisi tämän psalmin (varsinkin Saulin vainon aikana), sanoilla Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti olisi erityinen merkitys, sillä se tunnustaisi Jumalan hallituksen jopa Saulin levottoman ja toimimattoman hallituskauden yli.

b. kansakunnat ovat tuhoutuneet hänen maastaan: Jumalan aikaisempien voittojen muistaminen hänen kansansa julmista vihollisista (tässä tapauksessa Kanaanilaisista, jotka miehittivät hänen maansa) antoi psalminkirjoittajalle suuremman luottamuksen Herran nykyiseen apuun.

i. ” ne kaikki joko katkaistaan tai muunnetaan. Tämä saattaa viitata Kanaanilaisiin. Mikä armo, että voimme sanoa näin omalle maallemme! Ennen se oli kokonaan pakanallinen, nyt ei yhtäkään pakanasukua koko maassa.”(Adam Clarke, speaking of his native England)

c. you have heard the desire of the humble … you will prepare their heart … you will make Your ear to hear: Tämä ilmaisee edelleen psalmistan Tyyntä luottamusta. Jumala ei hylkää köyhiä ja puutteenalaisia, vaan auttaa ja siunaa heitä.

i. ”Daavid ei sano:’ sinä olet kuullut nöyrien rukouksen; hän tarkoittaa sitä, mutta hän merkitsee myös paljon enemmän. Joskus meillä on haluja, joita emme voi ilmaista; ne ovat liian suuria, liian syviä; emme voi pukea niitä kieleen. Muina aikoina meillä on haluja, joita emme uskalla ilmaista; tunnemme olevamme liian kumarassa, näemme liikaa omaa ei-toivottua voidaksemme uskaltautua lähelle Jumalan valtaistuinta ilmaisemaan toiveitamme; Mutta Herra kuulee toiveen, kun emme voi tai uskalla muuttaa sitä varsinaiseksi rukoukseksi.”(Spurgeon)

ii. ihmeellisellä lauseella – sinä valmistat heidän sydämensä-psalmista muistuttaa, että sydämen hengellinen valmistelu on suuri lahja, vastaus rukoukseen ja merkki Jumalan siunauksesta. ”Kukaan muu kuin Herra ei voi valmistaa sydäntä rukoukseen. Eräs vanha kirjoittaja sanoo, että on paljon vaikeampaa nostaa iso kello kirkontorniin kuin soittaa sitä jälkeenpäin. Tämä todistaja on totta. Kun kello on hyvin ripustettu voit soittaa sitä helposti tarpeeksi; mutta siinä sydämen kohottamisessa piilee työ ja vaivannäkö.”(Spurgeon)

iii. ”’ nöyrät ’ja vaatimattomat, kärsivätpä he maailmassa mitä tahansa, ovat Jehovan suosikkeja: että hän huolehtii heidän sydämensä’ haluista’; että sellaiset sydämet’ ovat valmistuneet ’ rukoukseen, ovat niin monia taivaan käden virittämiä ja virittämiä välineitä.”(Horne)

iv. ” missä Jumala antaa rukoilevan sydämen, on varmaa, että hän osoittaa säälivää sydäntä. Jos hän valmistaa sydämen, hän myös taivuttaa korvaansa.”(Trapp)

v. ” Katso Jumalan armon talous: 1. Jumala valmistaa sydämen; 2. Ehdottaa rukousta; 3. Kuulee, mitä rukoillaan; 4. Vastaa vetoomukseen. Se, jolla on sydämessään huuto Jumalan perään, voi olla varma siitä, että tuo huuto lähti jumalallisesta valmistuksesta ja että vastaus tulee pian. Kukaan ihminen ei ole koskaan saanut huutoa sydämessään pelastuksen jälkeen, paitsi Jumalalta. Se, joka huutaa, tulee erehtymättömästi kuulluksi.”(Clarke)

d. tekemään oikeutta … jotta maan ihminen ei enää sortaisi: psalmista päättyy vakuutukseen siitä, että Jumalan oikeutta sovelletaan jumalattomiin. Se, mikä alkoi epätoivon tunteesta vaikeina aikoina, on päättynyt Tyyneen luottamukseen Jumalan oikeudenmukaisuuteen ja voittoon.

I. maan ihminen: ”maalliset ja kuolevaiset ihmiset, jotka on tehty tomusta, ja heidän on palattava sinne, kuten kansan sortajat ovat.”(Poole)

ii. ”Jumalan vallan alla on koittava päivä, jolloin” se ihminen, joka on maasta, ei ehkä ole enää kauhea.”Nämä olivat laulun loppusanat, ja ne muodostavat osuvan vastauksen sen avauskyselyyn.”(Morgan)