feodaalisesta soturikastista keskiajan Intiassa ja korkea-arvoisten kastien ryhmästä nyky-Intiassa. Rajputit väittävät polveutuvansa muinaisesta Kshatriya Varnasta, ja nimi ”Rajput” juontuu sanskritin rajaputrasta, joka tarkoittaa ”rajan poikaa.”Suurin osa 36 Rajput-klaanista ei kuitenkaan polveudu Kshatriyasta vaan Sakan, hunnien, Gurjarojen ja muiden heimojen eliitistä, jotka tunkeutuivat Intiaan 400-ja 500-luvuilla ja ottivat hallitsevan aseman Pohjois-Intian eri alueilla 700-luvulla. Myöhemmin gondien, Bharien, Kolin ja muiden paikallisten feodalisoitujen heimojen jäsenet saavuttivat Rajputin aseman.
700-1100-luvuilla Rajput-dynastioiden johtamat valtiot levittäytyivät Pohjois-Intiaan ja Nepaliin. Tavalliset klaanin jäsenet, jotka edustivat valtioiden sotilaallista voimaa, saivat kylät ehdollisesti haltuunsa ja heistä tuli pienimuotoisia ja usein kollektiivisia maanomistajia. Muslimivalloitusten aikana 1100-ja 1200-luvuilla Rajput-ruhtinaat menettivät suurimman osan omistuksistaan ja säilyttivät pääasiassa omistuksensa Himalajan juurella ja Rajasthanissa. Pienemmän mittakaavan feodaalisista Rajput-lordeista tuli muslimivallan alla zamindaareja. Rajputit muodostavat vielä nykyäänkin väkirikkaan kerrostuman Pohjois-Intian maanomistajien keskuudessa.
L. B. ALAJEV