Ub Iwerks teki vuonna 1934 Cinecolor-sarjakuvan, joka perustui tarinaan ”rohkea tinasotilas”. Sarjakuvan juoni poikkeaa hieman alkuperäisestä tarinasta. Antagonisti ei ole Jack-In-The-Box, vaan lelukuningas, joka haluaa ballerinan itselleen. Tinasotilas hyökkää kuningasta vastaan, minkä seurauksena hänet laitetaan oikeuteen ja tuomitaan kuolemaan teloituskomppanian välityksellä. Ballerina anelee henkensä säästämistä, mutta hänen pyyntönsä jätetään huomiotta. Sitten hän seisoo tinasotilaan rinnalla ja molemmat ammutaan palavaan takkaan, jossa hän sulaa sydämen muotoon hänen kanssaan. Sarjakuvalla on onnellinen loppu, sillä sekä tinasotilas että ballerina lähetetään ”Lelutaivaaseen”, jossa tinasotilaalla on nyt molemmat jalat.
vuonna 1940 julkaistussa Disneyn animaatioelokuvassa Fantasia tarinasta suunniteltiin vuoden 1938 kuvakäsikirjoitusten osoittamaa lyhyempää/lyhennettyä versiota. Valitettavasti jakson loppu ei tyydyttänyt Walt Disneytä ja tarina jätettiin sivuun.
George Palin sota-aiheinen nukketeatteri vuodelta 1941, ”Rhythm In The Rives”, on todennäköisesti Andersenin tarinan löyhä sovitus, jossa lelusotilas saa lähtöpassit rakastuttuaan luistelevaan ballerinaan.
Paul Grimault (Jacques Prévertin kanssa) teki vuonna 1947 värillisen ranskalaisen piirroselokuvan Le Petit Soldat, joka esitti nimihenkilön leikkiakrobaattina, joka kutsutaan sotaan ja palaa rampana mutta päättäväisenä pelastamaan ballerinansa.
Marcia Brownin vuonna 1953 ilmestynyt kuvakirja, joka kuvitti tarinan M. R. Jamesin käännöksessä, palkittiin Caldecott-kunniamerkillä.
Ivo Caprinon nukketeatterielokuva ”The Steadfast Tin Soldier”vuodelta 1955.
Shawn Phillipsin vuoden 1964 kappale ”Little Tin Soldier” perustuu myös Hans Christian Andersenin tarinaan, ja Donovan coveroi sen vuonna 1965.
Small Facesin vuoden 1967 kappale Tin Soldier alkaa sanoituksella ”I am a little tin soldier that wants to jump into your fire”, ja vaikuttaa saaneen vaikutteita Andersenin tarinasta.
Andersenin aikalainen August Bournonville koreografioi tarinan Balettiinsa a Fairy Tale in Pictures, ja George Balanchine teki sen koreografian vuonna 1975, jolloin sotilas ja ballerina voivat ilmaista rakkautensa ennen kuin ballerina puhalletaan tuleen. Georges Bizet sävelsi tarinan Jeux d ’ Enfantsissa.
vuonna 1976 Sojuzmultfilm teki animaatiosovituksen.
live action – musikaalisovitus oli toinen neljästä Enchanted Musical Playhousen jaksosta, jotka esitettiin alun perin vuosina 1984-1985 (silloisella) upouudella Disney Channelilla.
vuonna 1985 Harmony Gold teki englanninkielisen dubbauksen tarinan Pikku juna-sovituksesta, elokuva tehtiin alun perin Italiassa 70-luvun lopulla.
vuonna 1986 Atkinson Film-Arts teki animaatiosovituksen, jossa Rick Jonesin, Terrence Scammellin ja Robert Bockstaelin ääninä oli Christopher Plummer.
vuonna 1989 Studio Miniatur Filmowych teki animaatiosovituksen.
vuonna 1991 se sovitettiin animoiduksi televisioelokuvaksi osana Timeless Tales from Hallmarkia, jonka tuottivat Hanna-Barbera ja Hallmark. Siinä ääninä olivat George Newbern Tinasotilaana, Megan Mullally ballerinana, Tim Curry Jack-in-the-box-hahmona ja Paul Williams sammakkona nimeltä Frogbauten. Se oli Curryn toinen klovnin rooli hänen näyteltyään Pennywisea elokuvassa It (1990).
lastenkirjailija Tor Seidler sovitti kirjan vuonna 1992 Fred Marcellinon kuvittamana.
vuonna 1995 Jon Voight teki ensi-iltansa The Tin Soldier-elokuvassa, joka perustuu löyhästi Andersenin tarinaan.
vuonna 1996 Vivian Little ja Kathleen Mills sovittivat Andersonin tarinan täyspitkäksi baletiksi Dance Fremont-studiolle Seattleen. Balettia tuotetaan edelleen joka talvi, vaihtoehtona suositulle Joulubaletille Pähkinänsärkijä, jota monet Amerikkalaisstudiot tuottavat joulukuussa. Dance Fremont keskittää tarinan nuoren kuuron pojan ympärille, joka saa lelut joululahjaksi ja käyttää Signeerattua tarkkaa englantia kaikkeen dialogiin.
Disneyn vuoden 2000 animaatioelokuvassa Fantasia 2000 tarinan mukaelma sijoittuu pianokonserton nro ensimmäiseen osaan. 2 F-duurissa Dmitri Šostakovitš. Segmentti eroaa hieman Andersenin tarinasta: sotilaita on vain viisi, mutta silti vain yksi yhdellä jalalla; ballerina näyttää olevan posliinia; sotilas pettyy huomatessaan, että ballerinalla on kaksi jalkaa, mutta ballerina silti hyväksyy hänet; lopussa jack-in-the-box-konna on se, joka tuhoutuu tulessa sotilaan ja ballerinan sijaan, jotka molemmat pysyvät yhtenä kappaleena. Tarinasta on tehty myös muita lapsille suunnattuja animaatioelokuvia sekä vuonna 1975 tieteisfantasiaelokuva tinasotilas.
Anastacian vuoden 2005 kappaleen Heavy on My Heart musiikkivideo oli löyhästi Andersenin tarinan inspiroima.
Stieg Larssonin vuonna 2006 ilmestyneessä trillerissä tyttö joka leikki tulella hurjan itsenäinen päähenkilö Lisbeth Salander vertaa toimittaja Mikael Blomkvistia, joka oli pysynyt hänelle uskollisena huolimatta toistuvista räikeistä torjunnoistaan, Andersenin vankkumattomaan tinasotilaaseen (vertasi itseään epäsuorasti Andersenin ballerinaan).
Mike Mignolan sarjakuvaromaani Baltimore, or the Steadfast Tin Soldier and the Vampire yhdistää ”the Steadfast Tin Soldier”-teoksen juonikkuuden yliluonnollisiin Dracula-myytteihin, jotka sijoittuvat ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen ympäristöön. Kate DiCamillon the Miraculous Journey Of Edward Tulane (2006) hyödyntää tarinan teemoja.
myös Hansonin laulu sotilas perustuu tähän satuun. Laulussa ei mainita peikkoa lainkaan. Tinasotilas putosi ikkunasta tuulen puhaltaessa ja tinasotilas ja ballerina sulivat yhteen tanssiessaan ja ballerina putosi takan läheisyyteen.
Anirudh Arunin vuoden 2013 Bildungsroman The Steadfast Tin Soldier?, päähenkilö Ashwinia verrataan hänen menestyneen veljensä Abhinavin tinasotilaaseen (seura siis näyttelee vaarallisen jätkän osaa).
Daft Punkin musiikkivideon kappaleeseen ” Instant Crush ”kerrotaan saaneen inspiraationsa”The Steadfast Tin Soldierista”.