Tibouchina

Tibouchina s. S. Aubl. on parafyleettiseen tibouchina Aubl-sukuun kuuluva kladi. Tämä kladi sisältää 22 lajia, jotka kuuluvat perinteisiin sektioihin T. section Tibouchina ja T. section Barbigerae. Tibouchina s.S.: n diagnostisia ominaisuuksia ovat suomumaisten trichomien esiintyminen hypanthiumissa ja lehdissä ja pitkä pedokontektiivi lilacanthersissa sekä rauhasten trichomien puuttuminen. Lajeja tavataan savannien elinympäristöistä. Tibouchina s.S. – sukuun luetaan nykyisin kuuluvaksi seuraavat lajit:

Tibouchina aegopogonEdit

Tibouchina aegopogon Cogn. se kuvattiin vuonna 1885. Tällä hetkellä on kaksi kuvattua muunnosta: T. aegopogon var. angustifolia Cogn. ja T. aegopogon var. aegopogon. T. aegopogonia tavataan Boliviassa ja Brasiliassa. Tyyppiyksilö sijaitsee Pariisin Muséum National d’Histoire Naturellessa.

Tibouchina albescensEdit

Tibouchina albescens Cogn. ex PJF Guimaraes, ALF Oliveira & R Romero kuvattiin virallisesti vuonna 2015. Nimen asemasta on kiistelty. Online resource Tropicos kertoo, että Glaziou julkaisi nimen vuonna 1908, mutta mukaan Oliveira et al., mitään kuvausta tai diagnoosia ei koskaan julkaistu, joten nimeä ei ollut aiemmin pätevästi julkaistu. T. albescensia tavataan Boliviassa ja Brasiliassa. Lajista on julkaistu yksi homonyymi (”T. albescens Wurdack”).

Tibouchina albescens on Brasilian Goiásin, Mato Grosson ja Tocantinsin osavaltioista kotoisin oleva pensas. Sitä tavataan cerradon ja campos rupestresin kalliojyrkänteillä 600-1 400 metrin korkeudessa, muun muassa Chapada dos Veadeirosin kansallispuistossa. Laji muistuttaa T. verticillarista, mutta sillä on kalvomaisesti kuoriva kuori, joka paljastaa alta valkoisen tai hopeisen puun; myös trichomien ja indumentumin muodossa ja tiheydessä on eroja.

Tibouchina araguaiensisEdit

Tibouchina araguaiensis PJF Guim on pensas, jota on tavattu ainoastaan Araguaian kansallispuistossa Tocantinsin osavaltiossa Brasiliassa ja se kuvattiin vuonna 2014. Se kasvaa metsän ja niittyjen välisellä siirtymäalueella 200 metrin korkeudella hiekkaisessa maaperässä. Tämä laji on hyvin samanlainen kuin Tibouchina papyrus tuntomerkkejä ovat kolmiomainen hypanthial suomut, jotka kattavat koko hypanthium, ja abaxial lehden pinta, joka on vain harvakseltaan peitetty ciliate suomut; T. papyrus, näkyvä suomut kattaa koko alemman lehden pinta. Nämä lajit eroavat myös levinneisyydeltään; Tibouchina araguaiensis esiintyy araguaian kansallispuiston tasaisella topografialla, kun taas T. papyrus on endeeminen yläjuoksulla Campos rupestres Kaakkois Tocantins ja Länsi Goiás.

Tibouchina asperaEdit

Tibouchina aspera Aubl. on subshrub tiheästi suomuinen indumentum varren, petiole, calyces ja hypanthium. T. aspera kuvattiin vuonna 1775 ja se on tibouchina-suvun tyyppilaji. Lajilla on tällä hetkellä kolme synonyymiä: Rhexia aspera (Aubl.) Willd., Tibouchina belizensis Lundell ja Tibouchina spruceana Cogn. Lajista tunnetaan myös kaksi nykyisin kuvattua muunnosta: T. aspera var. asperrima Cogn. ja T. aspera var. aspera. Laji kuvattiin vuonna 1775 Ranskan Guayanasta saadun näytteen perusteella, jota säilytetään nykyisin Lontoon Natural History Museumin herbaariossa. Se kasvoi kuivassa, kuivassa ja hiekkaisessa maaperässä lähellä hylättyä kotia. Lajin alkuperäisessä kuvauksessa ehdotettiin, että kasvia hengitettäisiin rintakipujen ja kuivan yskän hoitoon. Lajin tiedetään levinneen laajalti Keski-ja Etelä-Amerikassa, muun muassa Belizessä, Boliviassa, Kolumbiassa, Ranskan Guayanassa, Guyanassa, Hondurasissa, Nicaraguassa, Panamassa, Perussa, Surinamessa, Venezuelassa sekä Brasilian osavaltioissa Amapá, Roraima, Amazonas, Pará, Acre, Rondônia, Maranháo ja Mato Grosso. Sitä tavataan yleisesti cerradossa, Campinasissa ja restingoissa kosteassa, hiekkaisessa maaperässä. Brasilian restingojen Melastomataceae-heimon tutkimuksessa Parássa T. asperaa löydettiin ruohomaisilta suoalueilta, dyynien välisiltä pelloilta ja avoimilta pensasmaisilta niityiltä (Lima et al., 2014).

Tibouchina barbigeraEdit

Tibouchina barbigera Baill kuvattiin vuonna 1877. Se on pieni pensas, jota tavataan Boliviassa ja Keski-Brasilian cerradossa. Tyyppiyksilöä pidetään Pariisin Muséum National d ’ Histoire naturellen herbaariossa. T. barbigera on useiden sappea aiheuttavien yöperhosten isäntä.

Tibouchina bipenicillataEdit

Tibouchina Bipenicillata (Naudin) Cogn. kuvattiin vuonna 1885 ja sillä on yksi synonyymi: Lasiandra bipenicillata Naudin. Sitä tavataan Kolumbiassa, Costa Ricassa, Panamassa ja Venezuelassa. Tyyppiyksilöä pidetään Sveitsissä Conservatoire et Jardin botaniques de la Ville de Genèven herbaariossa.

Tibouchina brunianaEdit

Tibouchina bruniana PJF Guim kuvattiin vuonna 2014. Tibouchina brunianan tuntomerkkejä ovat yksineuvoiset kukat (toisinaan dikasia) ja pienet lehdet (< 2,5 cm pitkät). Antereilla on pitkät, yksinkertaiset trikoomit, joiden vuoksi kirjoittajat sijoittivat lajin sektioon Barbigerae. Pensasta tavataan cerradon kasvillisuudessa, se kasvaa tiivistyneessä maaperässä ja soisilla alueilla noin 1 100 metrin korkeudessa. Laji tunnetaan vain yhdestä populaatiosta, joka kasvaa lähellä nikkelikaivosta Brasilian Goiásin osavaltiossa.

Tibouchina catharinaeEdit

Tibouchina catharinae Pittier kuvattiin vuonna 1947 ja sitä tavataan Venezuelassa.

Tibouchina dissitifloraEdit

Tibouchina dissitiflora Wurdack kuvattiin vuonna 1958 ja sitä tavataan Venezuelasta.

Tibouchina duidaeEdit

Tibouchina duidae Gleason kuvattiin vuonna 1952 ja sitä tavataan Venezuelassa.

Tibouchina edmondoiEdit

Tibouchina edmondoi Brade kuvattiin vuonna 1959 ja sitä tavataan Brasiliassa.

Tibouchina fraternaEdit

Tibouchina fraterna NE Br. se kuvattiin vuonna 1901. Lajista tunnetaan nykyisin kaksi kuvattua alalajia: T. fraterna subsp. paruana Wurdack ja T. fraterna subsp. fraterna. T. fraternaa tavataan Brasiliassa, Guyanassa ja Venezuelassa. Lajille on tehty yksi kromosomiluku, jonka gametofyyttiluku on 9. Tyyppiyksilöä säilytetään Herbaariossa Botanischer Garten und Botanisches Museum Berlin-Dahlemissa Berliinissä.

Tibouchina johnwurdackianaEdit

Tibouchina johnwurdackiana Todzia kuvattiin vuonna 1997 ja tyyppiyksilöä pidetään Missourin kasvitieteellisen puutarhan herbaariossa.

Tibouchina karsteniedit

Tibouchina karstenii Cogn. laji kuvattiin vuonna 1885 ja sitä tavataan Kolumbiassa. Tyyppiyksilöä säilytetään Naturhistorisches Museum Wienissä Itävallassa.

Tibouchina llanorumEdit

Tibouchina llanorum Wurdack kuvattiin vuonna 1964 ja sitä tavataan Boliviassa, Brasiliassa ja Venezuelassa.

Tibouchina mathaiedit

Tibouchina mathaei Cogn. se kuvattiin vuonna 1885 ja sitä tavataan Perussa. On olemassa yksi synonyymi T. mathaei: Lasiandra lepidota Naudin. Tyyppiyksilöä säilytetään Muséum National d ’ Histoire Naturellessa Pariisissa.

Tibouchina melastomoidesEdit

Tibouchina melastomoides Cogn kuvattiin vuonna 1885 ja sitä tavataan Brasiliassa. Tyyppiyksilöä säilytetään Naturhistorisches Museum Wienissä Itävallassa.

Tibouchina mutabilisEdit

Tibouchina mutabilis on ainavihanta puu, jonka Latvus on avoin ja joka kasvaa Brasiliassa, pääasiassa Serra do Marin vyöhykkeellä. Brasiliassa sen nimi on Manacá da Serra.

Tibouchina nigricansEdit

Tibouchina nigricans Cogn ex PJF Guimaraes, ALF Oliveira, R Romero kuvattiin vuonna 2015. Tyyppinäytteitä säilytetään Missourin kasvitieteellisessä puutarhassa ja Botanischer Garten und Botanisches Museum Berlin-Dahlemissa Berliinissä.

Tibouchina nigricans on lyhyt, harjaamaton pensas, jolla on tummanvioletti hypanthium ja verhiölehdet. T. nigricans muistuttaa T. aegopogonia ja T. johnwurdackianaa, sillä näillä lajeilla on kummallakin vain yksi varsi, joskin lehtien ja hypanthiumin trikoomeissa ja indumentumissa on erottavia eroja. Lajia tavataan Goiásin ja Distrito Federalin osavaltioissa Brasiliassa. Se suosii avoimia ruohomaita, joihin kuuluvat campo sujo ja cerrado rupestre. Sitä on tavattu 1 100-1 200 metrin korkeudessa. T. nigricans on luokiteltu vaarantuneeksi (IUCN Luokka EN B2ab (iii)), ja se tunnetaan vain neljästä kokoelmasta. Sitä on hiljattain löydetty Parque Nacional de Brasíliasta ja Serra dos Pireneuksesta.

Tibouchina sipapoanaEdit

Tibouchina sipapoana Gleason kuvattiin vuonna 1950 ja sitä tavataan Venezuelassa.

Tibouchina striphnocalyxEdit

Tibouchina striphnocalyx (DC) Gleason kuvattiin vuonna 1950 ja sitä tavataan Brasiliassa ja Venezuelassa. Lajilla on kolme synonyymiä: Osbeckia striphnocalyx DC. Pterolepis striphnocalyx Mart. ja Tibouchina yavitensis Pittier.

Tibouchina verticillarisEdit

Tibouchina verticillaris Cogn kuvattiin vuonna 1885 ja sitä tavataan Brasiliassa.