Photo Credit: http://digital.library.villanova.edu/Item/vudl:38641
Tituksen kaari kohoaa Forum Romanumin itäpään yli. Se on Forumin pohjoisrajalla kulkevan Sacra Via-joen sisääntulopiste. Se oli omistettu jumalalliselle keisari Titukselle, Vespasianuksen pojalle,ja se kunnioitti hänen voittoaan Jerusalemista vuonna 70 jaa. Titus seurasi isäänsä ja hallitsi vain kaksi vuotta vuosina 79-81 Jaa. Ainutlaatuista on, että kaarta ei ole erikseen mainittu missään historiallisessa tekstissä, joten sen rakentamisen tarkasta ajankohdasta kiistellään. Arvellaan, että seuraava keisari Domitianus rakennutti kaaren veljensä kunniaksi. Sen valmistumisen täytyy tapahtua vuoden 81CE jälkeen, koska Tituksen täytyy olla kuollut tullakseen jumalaksi. Itäiseen friisiin kuvattuun kulkueeseen kuuluu ruumis, jota kannetaan paareilla (ferculum). Tämä ruumis tulkitaan usein Jordanin henkilöitymäksi, joka symboloi Juudeaa, jossa Jerusalem sijaitsee. Kolikoita lyötiin myös vangitun Juudean henkilöitymällä. Kaari on kuuluisa reliefeistään, jotka sijaitsevat sisämaan Pohjois-ja etelälaidalla. Reliefit kuvaavat Tituksen voittokulkuetta, jota kunnioitettiin hänen Jerusalemin tuhoamisesta. Etelän reliefissä sotasaalis on esillä osana kulkuetta: Torvet, Näkyleipäpöytä ja Menora. Nämä kolme esinettä sijoitettiin Jerusalemin temppeliin, ja niiden läsnäolo edustaa roomalaisten Jerusalemin valloittamista. Sisämaassa oleva Pohjoinen Reliefi kuvaa Titusta itseään hänen voittokulkueensa aikana. Titus ajaa neljän hevosen vaunuilla tai quadrigalla. Hänen takanaan on jumalatar Victory, joka pitää kruunua päänsä päällä. Lictorien, keisarin palvelijoiden, voidaan nähdä pitelevän kädessään fasces-nimistä keppiä. Fasces oli keisarin läsnäolon ja vallan symboli. Kaaren sisäpuolen yläosassa on veistetty rintakuva, jossa Titus on korotettu taivaaseen kotkan siivillä. Tämä kohtaus kuvaa Tituksen jumalallistumista eli apoteoosia. Modernien kaarien esikuvana on käytetty Tituksen Riemukaarta, erityisesti Napoleonin Riemukaarta Pariisissa, joka säilyttää samat mittasuhteet mutta on suurempi.
Photo Credit: Daniel Bluth, 2013
Photo Credit: Daniel Bluth, 2013
Kuva: Daniel Bluth (2013)
Photo Credit: cc-BY Anthony Majanlahti, https://www.flickr.com/photos/antmoose/11477493/
bibliografia
Bender, Henrik V. antiikin Rooman sivilisaatio. 1986. Luku 9: Flavian Rooma
Chapman, Honora Howell. MITÄ JOSEPHUS NÄKEE: The TEMPLE of PEACE AND the JERUSALEM TEMPLE AS SPECTACLEIN TEXT AND ART Phoenix, Vol. 63, nro 1/2 (Spring-Summer / printemps-été 2009), s.107 & ndash; 130. Classical Association of Canada
McFayden, Donald. Tituksen Riemukaaren päiväys. The Classical Journal, Vol. 11, Nro 3 (Joulukuu., 1915), s.131-141. Keski-lännen ja etelän Klassinen yhdistys
http://www.vroma.org/~forum/archtit.html
Planter, Samuel Ball. Arcus Titi. Topografinen sanakirja antiikin Roomasta. S. 45-47. Lontoo: Oxford University Press, 1929