1990-luvun alussa
Neuvostoliiton romahdettua vastaperustettu Venäjän valtio yritti säilyttää entisen Neuvostoliiton alueen hallinnan luomalla 8.joulukuuta 1991 alueellisen järjestön – itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY). Valko-Venäjä alkoi kuitenkin muiden IVY-maiden tasavaltojen tavoin ajautua pois Venäjästä, joka tuolloin pyrki vakauttamaan katkennutta talouttaan ja siteitään Länteen. Venäjä pelkäsi 90-luvun alussa, että sen mukanaolo Valko-Venäjän kaltaisessa lähellä olevassa valtiossa vaarantaisi suhteet, joita se yritti rakentaa lännen kanssa. Kun NATO alkoi laajentua itään, Venäjä joutui kuitenkin hankalaan tilanteeseen. Toisaalta se oli hajoamassa suuresta geopoliittisesta blokista, jota se oli aiemmin hallinnut, ja toisaalta se koki, että Länsi yritti eristää sen Euroopan ympäristöstä poimimalla entisen imperiuminsa palasia. Tämä johti siihen, että hyvien suhteiden merkitys Valko-Venäjään kasvoi.
-
Venäjän federatiivisen sosialistisen neuvostotasavallan lippu(1954-1991)
-
Valkovenäjän sosialistisen neuvostotasavallan lippu(1951-1991)
 Byelorussian SNT |
 Venäjän SFNT |
|---|---|
1990-luvun puolivälistä loppuun edit
1990-luvun puolivälissä ja erityisesti Aleksandr Lukašenkan noustessa valtaan heinäkuussa 1994 Valko-Venäjä vaikutti ihanteelliselta ehdokkaalta integroitumaan Venäjän kanssa. Venäjän presidentti Boris Jeltsin sanoi allekirjoitettuaan helmikuussa 1995 ystävyyden, hyvän naapuruuden ja yhteistyön sopimuksen Valko-Venäjän kanssa, että ”näillä kahdella valtiolla on yhteinen historiallinen kokemus monien vuosisatojen ajalta”. Hän sanoi, että tämä oli ”luonut perustan sopimuksen ja muiden maittemme syvempää yhdentymistä koskevien asiakirjojen allekirjoittamiselle. Kaikista IVY-maista Valko-Venäjällä on suurimmat oikeudet tällaiseen suhteeseen maantieteellisen sijaintinsa, Venäjän-yhteyksiensä, ystävyytemme ja uudistustensa edistymisen vuoksi.”Yhdentymisprosessi käynnistyi 2. huhtikuuta 1996 ja tasan vuotta myöhemmin perustettiin Valko-Venäjän ja Venäjän liitto. Tämän prosessin huipentumana perustettiin liittovaltio RF: n ja Valko-Venäjän välille 8.joulukuuta 1999.
2000sedit
Vladimir Putinin astuttua virkaansa hän ilmaisi syvän tyytymättömyytensä Valko-Venäjän suhteiden tilaan ja kritisoi vuoden 1999 sopimusta, jonka tavoitteena oli tuoda sopimukseen todellinen sisältö. Hänen ehdotuksensa oli jatkaa yhdistymistä joko liittovaltiomallilla, joka tarkoitti Valko-Venäjän liittymistä Venäjän federaatioon tai rakentaa Euroopan unionia muistuttava unioni. Valko-Venäjä kuitenkin kieltäytyi ja tilanne säilyi ennallaan. Siitä huolimatta Valko-Venäjän strateginen arvo näytti edelleen nousevan Venäjälle kansainvälisen kehityksen vuoksi. Näihin toimiin kuuluivat Yhdysvaltain sotilaallinen toiminta entisen Neuvostoliiton alueella syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen vuonna 2001, Itä-Euroopan valtioiden siirtyminen kohti länttä, suunnitelmat sijoittaa Naton ohjuspuolustusjärjestelmä Puolaan tai Tšekkiin ja ennen kaikkea värivallankumousten nousu. Poliittisen ja taloudellisen yhdentymisen takaiskuista huolimatta näiden kahden valtion välinen sotilaallinen yhdentymisprosessi jatkui. Kun Venäjä tajusi, että täysi integraatio Valko-Venäjän kanssa tulisi kalliiksi, se siirsi ulkopolitiikkaansa pragmaattisempaan suuntaan. Tällä politiikalla oli kaksi merkittävää tavoitetta, joista ensimmäinen oli Valko-Venäjän taloudelleen asettaman taloudellisen taakan keventäminen ja toinen Valko-Venäjän energian kauttakulkuinfrastruktuurin haltuunotto. Nämä kaksi tavoitetta ovat vaikuttaneet useimpiin maiden välisiin konflikteihin ja Kaasusotiin.
2010-luku ja Ukrainan crisisEdit
vuodesta 2014 lähtien Venäjän vaikutusvallan syleiltyä maassa Lukashenko on painostanut valkovenäläisen identiteetin elvyttämistä Venäjän liitettyä Krimin itseensä ja sotilaallisen väliintulon Itä-Ukrainaan. Hän piti ensimmäistä kertaa Valkovenäjänkielisen puheen (eikä Venäjän, jota useimmat ihmiset käyttävät), jossa hän sanoi: ”Emme ole venäläisiä — olemme valkovenäläisiä”, ja kannusti myöhemmin käyttämään Valkovenäjänkieltä. Kauppakiistat, rajakiista ja huomattavasti rennompi virallinen suhtautuminen toisinajatteleviin ääniin ovat kaikki osa pitkään jatkuneen lämpimän Venäjä-Suhteen heikentymistä.
14.syyskuuta 2017 Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet palasivat normaaleiksi molempien pitäessä sotaharjoituksia.
vuonna 1995 Venäjän ja Valko-Venäjän välinen raja tuhottiin. Vuonna 2014 raja kuitenkin palautettiin Valko-Venäjän puolelta. Venäjä puolestaan loi helmikuussa 2017 rajavyöhykkeen Smolenskin alueen osalle.
2020: Jännittyneet välit ja sovinto
24.tammikuuta 2020 merkit Valko-Venäjän ja Venäjän välien uusista jännitteistä osoittivat, Kun Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenko syytti julkisesti Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia yrityksestä tehdä Valko-Venäjästä osa Venäjää. Tämä johti siihen, että Venäjä leikkasi Valko-Venäjälle myönnettäviä taloudellisia tukia. Heinäkuussa 2020 Valko-Venäjän ja Venäjän välejä kuvailtiin ”kireiksi” sen jälkeen, kun 33 venäläistä sotilasurakoitsijaa pidätettiin Minskissä. Lukašenka syytti jälkeenpäin Venäjää siitä, että se yritti peitellä yritystä lähettää 200 taistelijaa Wagner-ryhmänä tunnetusta venäläisestä yksityisestä sotilasfirmasta Valko-Venäjälle tehtävälle horjuttaa maata ennen elokuun 9.päivän presidentinvaaleja. Elokuuta 2020 Venäjän turvallisuuspäällikkö Dmitri Medvedev varoitti Valko-Venäjää vapauttamaan urakoitsijat. Lukashenko myös väitti Venäjän valehtelevan yrityksistään käyttää Wagner-ryhmää vaikuttaakseen tuleviin vaaleihin.
presidentinvaalien ja uusien protestien puhjettua Lukašenka mainitsi elokuun loppuun mennessä, että Valko-Venäjä neuvottelee Venäjän kanssa 1 miljardin dollarin arvoisen valtionlainansa uudelleenrahoituksen. Lukashenko vieraili Putinin luona 14. syyskuuta Sotshissa, jossa tämä lupasi lainata Valko-Venäjälle 1,5 miljardia dollaria.