Kumukahi

mikä on ” aumakua?

perinteinen Havaijilainen sanonta kertoo, että ’aaumakua on ”’Ano lani;’ ano honua.”Tämä tarkoittaa, että an’ aumakua on sekä taivaallinen että maallinen olento. An ’ aumakua on esi-isä, joka on kuollut ja tullut takaisin eri muodossa. An ’ aumakua yleensä auttaa, inspiroi, opastaa ja kommunikoi perheenjäsenten kanssa.

joidenkin ”aumakua

” Aumākuan perinteisten muotojen tiedetään omaksuvan eläinten, kasvien ja muiden luonnonilmiöiden muotoja. Esimerkiksi pueo, tai pöllö, voi olla ’ aumakua tietyn perheen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki pueot olisivat kyseisen perheen huoltajia. Yksi erityinen pueo on ’aumakua, että perhe, edellyttäen, että’ aumakua on asianmukaisesti hoidettu kautta uhrauksia ja rukous.

mikä on kanakan ja ’aumakuan suhde?

’ Aumākua yhdistää Havaijilaiset Pōhon, joka on jumalten ja esi-isiemme valtakunta. Pō on suuri pimeys, voima, joka luo havaijilaisen universumimme. An ’ aumakua on sukulainen, joten yhteys ihmisten ja jumalien välillä on hyvin henkilökohtainen ja myötätuntoinen.

ihmisen ja ’ aumakuan suhde on molemminpuolinen. Toisin sanoen näiden kahden välillä on vaihtokauppa, jossa jotakin annetaan tai ollaan velkaa toisilleen. Ihmisten tehtävänä on ho’omana ja hānai, palvoa ja ruokkia ’aumakuaa sekä käyttäytyä tavalla, joka ei suututa’ aumakuaa. Aumakuan rooli on suojelijan rooli. ’Aumakua auttaa vaikeina aikoina ja antaa inspiraatiota tai voimaa hädän hetkellä. ’Aumākualla on tapansa tukea sukulaisiaan.

How do you care for your ’ aumakua?

ihmiset ovat vastuussa ’ aumākuan ruokkimisesta. Tämä tapahtuu rukouksen ja uhrilahjojen kautta, joita kutsutaan nimellä kaumaha ’ ai. ’Aumākualle tarjotaan monia erilaisia asioita: sikoja, kanoja, koiria, kaloja ja nuoria Kalon lehtiä. ’Wawa tunnetaan parhaana kaikista tarjouksista.

hoitaessaan ’aumakuaa perhe ei saa syödä tai vahingoittaa eläimen muotoa, jonka’ aumakua ottaa. Jos ’ aumakualla on manō (hai) – muoto, perhe ei saa syödä eikä vahingoittaa haita. Tämä osoittaa kunnioitusta ’ aumakuaa kohtaan.

perheiden on myös varottava syömästä tai vahingoittamasta mitään siihen liittyvää eläinmuotoa. Puhilla (ankeriaat), ’ enuhella (toukat) ja lolilla (merimakkarat) on samanlaisia muotoja, ja niitä pidetään sukulaisina. Perheet, joilla on puhi ’aumakua varten, eivät söisi tai vahingoittaisi’ enuhea, LoLia tai Puhia.

miten ’ aumākua välittää meistä?

’ Aumākua kommunikoi ihmisten kanssa eri tavoin. Ne voivat näkyä unissa. He voivat puhua suoraan sukulaisilleen. Ne voivat näkyä merkkinä tai enteenä, joka välittää merkitystä perheelle. ”Ke kau Mai nei ka mākole” on sanonta, joka tarkoittaa kirjaimellisesti punasilmäistä, joka lepää yläpuolella. Se viittaa pääasiassa punaiseen sateenkaareen. Joillekin tämä on merkki siitä, että heidän ’ aumakua on siellä, vartioimassa heitä.

Mo’olelo eli tarinat ’ aumākuasta ovat osa Havaijin menneisyyttä ja nykyisyyttä. Tässä on englanninkielinen versio tarinasta, johon liittyy ’ aumākua. Lähteenä on Havaijinkielinen sanomalehti Ka Nupepa Kuokoa. Tarina ilmestyi 8. kesäkuuta 1906 numerossa otsikolla ”Mo’olelo’ AU Moana ” (kertomus avoimesta merimatkasta). Se on hyvä esimerkki siitä, miten ’aumākua auttaa’ ohanaansa.

vuonna 1842 eräs perhe lähti ni’ihausta kanootilla matkaten Kaua’iin. Heitä oli kahdeksan. Lilimaikalani Kaonohilani oli isä, Hinaaholo oli äiti, ja heidän mukanaan oli kuusi heidän lastaan, appivanhempiaan ja lapsenlapsiaan, mukaan lukien Kaukopuaikamakaokai, Ululaulani, Kaopuaikamakaokai, Hulimailani ja kaksi, joiden nimet ovat unohtuneet.

puolenpäivän aikaan heidän wa’ansa kaatui jossain Ni’ihaun ja Kaua’in välillä. Tuulet olivat voimakkaita ja niiden päällä oli suuria aaltoja, joten kanoottia ei saatu oikaistua. Yritettyään turhaan oikaista kanoottia ja huomattuaan, että heitä vedettiin merelle, he päättivät uida Kaua’iin. Isä ja äiti kelluivat kärsivällisesti wa’an vieressä miettien seuraavaa askelta. Mitä muuhun perheeseen tulee, he olivat hirvittävän peloissaan ja olivat alkaneet panikoida. He kaikki alkoivat uida, jokainen ui pois pelastaakseen oman henkensä eikä kuunnellut vanhempien ohjeita.

Lilimaikalani ja Hinaaholo uskoivat ’ aumākuaansa. Vaikeasta tilanteesta huolimatta he alkoivat rukoilla. Kuin tyhjästä ilmestyi pöllö, joka leijaili suoraan niiden kahden yläpuolella. Lilimaikalani sanoi Hinaahololle: ”se on meidän tiemme saada meidät takaisin maalle. Mennään.”

oli jo hämärä, kun pueo ilmestyi paikalle. Niinpä he uivat seuraten pueota palatakseen maihin. He jatkoivat uintia, kunnes väsyivät ja lepäsivät sitten hieman. Pöllö laskeutuisi alas ja räpyttäisi siipiään Lilimaikalanin otsalle ja lentäisi sitten taas ylös. Niin tämä pueo johdatti heidät yön pimeydessä. Päivänvalon koittaessa he olivat saapuneet Nu’aloloon, Nāpalin kaua’in rannikolle.

lapset olivat uineet yhdessä ja kelluivat meressä tietämättä mitä tehdä. He päättivät yhdistää itsensä köydellä, jotta he eivät joutuisi erilleen, tapahtuipa mitä tahansa.

he jatkoivat uimista hämärän laskeuduttua ja jatkoivat uintia myöhäisillan tunteihin. He eivät nähneet maata lainkaan taistellessaan nälkää, janoa ja uupumusta vastaan. Yksi lapsista, Kaopuaikamakaokai, sanoi muille: ”Olen kuullut, että meidän kūpunassamme oli hai’ aumakua. Ei olisi pahitteeksi, jos yrittäisimme selvittää, onko se totta.”Muut kieltäytyivät, koska pelkäsivät hain syövän heidät. Jonkin ajan kuluttua he kuitenkin muuttivat mieltään, sillä heidän pelkonsa manōta kohtaan vaihtui pelkoon hukkua mereen, ja niin he suostuivat Kaopuan ehdotukseen.

kaapua esitti vetoomuksensa ’ aaumakualle rukouksessa, kahdesti. Yhtäkkiä meri syöksyi ja vajosi. Vesi muuttui lämpimäksi, ja manōn pyrstöevä kosketti Kaopuaa. Suuret kalat nousivat veden pinnalle aivan niiden eteen. Kaapua kääntyi muiden puoleen ja sanoi: ”Tämä on meidän tiemme turvaan. Pitäkää te selkäevästä kiinni.”

he tarttuivat manōsta kiinni ja uivat sen edustalla. Oli aamu, kun he olivat tavanneet hain. Se veti heidät turvaan läpi päivänvalon.

alkuiltapäivästä he saapuivat Kalalauhun oltuaan meressä kaksikymmentäseitsemän tuntia. Heidät jätettiin sinne kylmästä väristen. Manō vei kaksi heistä Hanaleihin. Heille matka kesti yli kaksi päivää, ja he olivat perheen uupunein. Kaiken kaikkiaan ihmishenkiä ei menetetty. ’Aumākuan teot ovat todella ihmeellisiä!

mitä muuta ’ aumākua tekee?

’ Aumākua tekee muutakin kuin antaa apua. Joskus he kurittavat perheenjäseniään, jos he tekevät väärin. Sairauden uskotaan joskus olevan an ’ aumakuan lähettämä rangaistusmuoto. Jos henkilö otti jotain, mitä hänen ei olisi pitänyt, hänen ’ aumakua voi aiheuttaa turvotusta ja kipua hänen käteensä. Kipu jatkui, kunnes hän palautti esineen.

Kapun rikkominen syömällä ’ aumakuan fyysistä muotoa toisi rangaistuksen. On olemassa kertomuksia ihmisistä, jotka ovat tehneet niin. He sairastuivat väkivaltaisesti tai kuolivat pian sen jälkeen.

jos jonkinlainen huono käytös loukkasi ’ aaumakuaa, oli perheen tehtävä hyvittää tekonsa. Sellaiset asiat kuin ahneus, mustasukkaisuus ja epärehellisyys voisivat kiristää perhesuhteita ja aiheuttaa rangaistuksen ’ aumākualta.

näiden ongelmien ilmetessä sanotaan, että on vain yksi lääke—Ho’okahi nō lā’au lapa’au, ’ o ka mihi—katua ja pyytää anteeksiantoa. On tärkeää olla ’ aumākuan suosiossa.

meidän ’ aumākuamme kautta ylläpidämme käytännöllistä yhteyttä esi-isiimme.

a quick note about ” aumākua

What can we say?
omaisilla voi olla ristiriitaisia tunteita ’ aumakuasta keskustelemisesta. Joillekin on OK puhua avoimesti ’ aumakuasta perheenjäsenten kanssa. Tieto perheen ’ aumakuasta voi olla hyvin henkilökohtaista, joten sitä jaetaan vain perheelle. Toisaalta joillekin sopii ’ aumakuasta puhuminen melkein kenelle tahansa. On heidän valintansa keskustella ja jakaa tällä tavalla. Muut perheet voivat olla kiusaantuneita aiheesta. He eivät ehkä halua puhua siitä lainkaan.

kysyttäessä sellaisista aiheista kuin ’ aumakua, täytyy muistaa olla olematta maha’oi. Älä siis ole töykeä tai epäkunnioittava. Älä kysele liikaa asioista, jotka eivät kuulu sinulle. Kysymyksille on oikea aika ja paikka. Jos kupuna kokee ajan olevan oikea, hän voi vastata kysymyksiisi. Jos aika ei ole oikea, vastausta ei tule.