Obasan

sijoittuu Kanadaan ja keskittyy romaanin alkaessa Naomi Nakanen, 36-vuotiaan opettajan, muistoihin ja kokemuksiin, jotka asuvat Kanadan maalaiskaupungissa Cecilissä Albertassa. Naomin sedän, jonka kanssa hän oli asunut lapsena, kuolema saa Naomin vierailemaan leskeksi jääneen Aya-tätinsä luona ja huolehtimaan hänestä, jota hän kutsuu Obasaniksi (Obasan on tässä yhteydessä ”tätiä” tarkoittava japaninkielinen sana). Lyhyestä oleskelustaan Obasanin kanssa tulee puolestaan Naomille tilaisuus palata ja rekonstruoida muistoksi tuskalliset kokemuksensa lapsena toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Emily-tädin hänelle lähettämän kirjelaatikon ja päiväkirjojen avulla, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti Kanadan hallituksen vuosia kestäneistä toimenpiteistä Kanadan japanilaisia vastaan ja heidän jälkivaikutuksistaan. Emily-tädin kirjeiden avulla Naomi saa tietää, että hänen äitinsä, joka oli ollut Japanissa ennen Pearl Harborin pommitusta, loukkaantui vakavasti Nagasakiin pudotetusta atomipommista; löytö, joka muuttaa hänen näkökulmaansa ’Tyynenmeren sotaan’ ja herättää uudelleen hänen lapsena kokemansa sydänsurut.

Naomin kerronta kietoo siis toisiinsa kaksi tarinaa, toisen menneisyydestä ja toisen nykyisyydestä, sekoittaen kokemuksen ja muistamisen, historian ja muistin kauttaaltaan. Naomin kamppailu sekä menneen että nykyisen hämmennyksen ja kärsimyksen kanssa muodostaa romaanin juonen ytimen.

vaikka Obasan on fiktiota, tapahtumat, parlamentin oikeusasiakirjat ja yleinen käsitys rasismista peilaavat todellisuutta. Fiktiivisten hahmojen silmin kogawa kertoo tarinan japanilais-kanadalaisista toisen maailmansodan aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.