Kuinka Suuri Linnunrata On?

Linnunrata on kotigalaksimme, paikka jossa Maa sijaitsee. Emme ole lähelläkään keskustaa — esimerkiksi Nasan mukaan olemme noin 165 kvadriljoonan mailin päässä galaksin mustasta aukosta — mikä osoittaa, kuinka pirun suuri galaksi on. Kuinka suuri se on, ja miten se vastaa muita naapuruston asukkaita?

luvut ovat aika ällistyttäviä. NASA arvioi galaksin läpimitaksi 100 000 valovuotta. Koska yksi valovuosi on noin 9,5 x 1012km, niin Linnunradan galaksin halkaisija on noin 9.Halkaisijaltaan 5 x 1017 km. Galaksin paksuus vaihtelee sen mukaan, kuinka lähellä keskustaa ollaan, mutta läpimitta on kymmeniä tuhansia valovuosia.

galaksimme kuuluu kokoelmaan, joka tunnetaan nimellä The Local Group. Koska jotkin näistä galakseista ovat näkyvästi taivaalla, niiden nimet ovat yleensä tuttuja. Linnunrata on törmäyskurssilla ryhmän massiivisimman jäsenen M31: n tai Andromedan galaksin kanssa. Linnunrata on toiseksi suurin jäsen, M33 (Triangulum-galaksi) kolmanneksi suurin, NASA kertoo. Andromeda näkyy yötaivaalla paljon kirkkaampana kokonsa ja suhteellisen läheisen etäisyytensä vuoksi. Ryhmässä on noin 30 jäsentä.

Andromedan galaksi törmää tulevaisuudessa Linnunrataan. Luotto: Adam Evans
Andromedan galaksi törmää tulevaisuudessa Linnunrataan. Luotto: Adam Evans

koska olemme Linnunradan käsivarsien sisäpuolella, se näkyy tähtijoukkona (tai sumeana valkoisena nauhana) maan taivaalla. Kiikarin tai kaukoputken valaminen sen poikki näyttää sekoituksen vaaleampia ja tummempia alueita; tummemmat alueet ovat pölyä, joka hämärtää kaiken valon tähdistä, galakseista ja muista kirkkaista kohteista sen takana. Ulkoapäin katsottuna tähtitieteilijät kuitenkin sanovat Linnunradan olevan estynyt spiraaligalaksi-galaksi, jonka keskipisteen poikki kulkee tähtijoukko sekä spiraalin muoto.

jos etsit galaksin keskustaa, katso Jousimiehen tähdistöä, joka on useimpien pohjoisen pallonpuoliskon asukkaiden mielestä matalalla kesäisellä taivaanrannalla. Tähdistössä on massiivinen Radiolähde, joka tunnetaan nimellä Sagittarius a*. Chandra-avaruusteleskoopin tähtitieteilijät havaitsivat, miksi tämä supermassiivinen musta aukko on suhteellisen heikko röntgensäteissä: se johtuu siitä, että kuumaa kaasua vedetään tähtisumun sisään ja suurin osa (99%) sinkoutuu ja leviää.

 Sagittarius A infrapuna (punainen ja keltainen, Hubble-avaruusteleskoopista) ja röntgen (sininen, Chandra-avaruusteleskoopista). Luoto: röntgen: NASA / UMass / D. Wang et al., IR: NASA/STScI
Sagittarius A infrapuna (punainen ja keltainen, Hubble-avaruusteleskoopista) ja röntgen (sininen, Chandra-avaruusteleskoopista). Luoto: röntgen: NASA / UMass / D.Wang ym., IR: NASA/STScI

galaksin pallomaisten tähtijoukkojen (tähtijoukkojen) havainnoinnin perusteella tähtitieteilijät ovat arvioineet Linnunradan kokonaisiäksi 13,5 miljardia vuotta vanhan — vain 200 miljoonaa vuotta nuoremman kuin muu maailmankaikkeus.

tutkijat ovat kuitenkin alkaneet ajatella, että galaksin eri osat muodostuivat eri aikoina. Esimerkiksi vuonna 2012 avaruusteleskoopin tiedeinstituutin Jason Kalirain johtamat tähtitieteilijät selvittivät Linnunradan sisäisen tähtien halon iän: 11,5 miljardia vuotta vanhat. He käyttivät tähän mittaukseen valkoisia kääpiöitä, auringon kaltaisten tähtien palaneita jäänteitä.

Kalirain ryhmän tutkimus osoittaa, että Linnunrata muodostui seuraavassa järjestyksessä: halo (mukaan lukien pallomaiset tähtijoukot ja kääpiögalaksit), sisempi halo (jonka tähdet syntyivät tämän rakenteen seurauksena) ja ulompi halo (joka syntyi, kun Linnunrata söi läheistä muinaista kääpiögalaksia).

taiteilijan vaikutelma Linnunradan halon rakenteesta. Luotot: NASA, ESA ja A. Feild (STScI)
taiteilijan vaikutelma Linnunradan halon rakenteesta. Luotot: NASA, ESA, and A. Feild (STScI)

olemme keskittyneet näkemiisi galaksin osiin, – mutta todellisuudessa suurin osa sen massasta koostuu pimeästä aineesta. Nasan arvion mukaan pimeää ainetta on noin 10 kertaa enemmän kuin näkyvää ainetta maailmankaikkeudessa. (Pimeä aine on aineen muoto, jota emme voi aistia tavanomaisilla teleskooppisilla mittareilla muuten kuin sen gravitaatiovaikutuksen kautta muihin asioihin, kuten galakseihin. Kun massat kerääntyvät riittävän suurina pitoisuuksina, ne voivat taivuttaa muiden kappaleiden valoa.)

olemme kirjoittaneet useita artikkeleita Linnunradasta kaikkeutta varten tänään. Tässä on artikkeli Linnunradan pyörimisestä, ja tässä muutamia faktoja Linnunradasta. Olemme myös nauhoittaneet jakson tähtitiedettä galakseista. Jakso 97: galaksit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.