potentiaalisesti letaalien rytmihäiriöiden (PLA) esiintyvyyttä hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavilla potilasryhmissä on arvioitu, mutta niiden kehittymisnopeutta (ilmaantuvuutta) pitkäaikaisen seurannan aikana ei ole raportoitu. Siksi johtumisjärjestelmän sairautta (CSD) (sick sinus syndrome and His-ventrikular disease), kammiokupletteja ja kammiotakykardiaa (VT), jotka havaittiin rutiininomaisilla EKG: llä, 24 tunnin jaksollisella Holter-seurannalla ja säännöllisillä rasitustesteillä, tutkittiin 50 potilaalla, joita hoidettiin suurilla annoksilla β-adrenergisia salpaajia ja joita seurattiin 2-14 vuoden ajan (keskiarvo 5, 9). Kuusitoista havainnon alussa havaittua plaa: ta jätettiin uusien PLAs: ien vakuutusmatemaattisten analyysien ulkopuolelle. Kahdellakymmenelläyhdellä potilaalla oli 24 uutta PLAs-oireyhtymää (7 potilaalla CSD, 1 potilaalla jatkuva supraventrikulaarinen takykardia, 6 potilaalla kammiokupletti ja 10 potilaalla VT); vain 43% näistä PLAs-oireyhtymistä ilmenivät uudet oireet. Rytmihäiriö aiheutti oireita kuudella potilaalla, ja se tunnistettiin rutiininomaisella EKG: llä. 3 potilasta, joilla oli his-kammiotauti, sai pyörtymisen ja tarvitsi elektrofysiologisen vahvistuksen tälle diagnoosille. Vain 1 potilaalla todettiin PLA (ventrikulaarinen couplets) vain harjoitustestillä. Kaikki muut kammioperäiset rytmihäiriöt havaittiin Holter-seurannalla. CSD: n ilmaantuvuus 47 potilaalla, joilla ei ollut tätä tilaa, oli 5% 5 vuoden kohdalla ja 33% 10 vuoden kohdalla. Kammiokuplettien tai VT: n insidenssi 39 potilaalla, joilla ei ollut niitä sisäänottohetkellä, oli 26% 5 vuoden kohdalla ja 75% 10 vuoden kohdalla, ja VT: n insidenssi oli vain 18% 5 vuoden kohdalla ja 40% 10 vuoden kohdalla. Kaikkien uusien PLAs-oireiden ilmaantuvuus 50 potilaalla oli 32% 5 vuoden kohdalla ja 81% 10 vuoden kohdalla. Koska uusia Plaaseja esiintyy usein pitkäaikaisseurannassa, eikä useimpia voida havaita riittävästi ilman valvontaa, suositellaan Holterin säännöllistä seurantaa—ainakin vuosittain.